Uutiset

Turun turvaksi rakennetut it-bunkkerit kiinnostavat enää vain graffiti-nuorisoa

TS/Jori Liimatainen<br />Graffiteista ollaan monta mieltä, ja vaikka ne eivät kovin isänmaallisilta kaikkien silmissä näytäkään, takaavat ne ainakin tykki-asemien löytymisen metsän keskeltä. Tyhjät spraypullot on heitelty luontoon. Kuva Mikkolanmäeltä.
TS/Jori Liimatainen
Graffiteista ollaan monta mieltä, ja vaikka ne eivät kovin isänmaallisilta kaikkien silmissä näytäkään, takaavat ne ainakin tykki-asemien löytymisen metsän keskeltä. Tyhjät spraypullot on heitelty luontoon. Kuva Mikkolanmäeltä.

JAMIE NIEMINEN

Kun on ensin kiivennyt Ruohonpään Pirunmäen jyrkän kallion laelle, jää läähättäen miettimään, miten ihmeessä lähes 1800 kiloa painaneet tykit tänne oikein hilattiin.

Se ei alkuvuonna 1940 ollut päällimmäinen murhe. Historiatiedot kertovat, että tykit saapuivat Ruotsista Haaparannan kautta Turkuun yöllä 28. helmikuuta ja asennettiin paikoilleen seuraavana päivänä 07.00-11.00.

Kello 11.01 Ruohonpään patterin ilmoitettiin olevan tulivalmis.

Viikkoa myöhemmin toinen kiinteä ilmatorjuntapatteri valmistui Itäharjun Mikkolanmäelle. Uittamolle perustettu kolmas patteri saatiin kuntoon vasta viisi päivää talvisodan päättymisen jälkeen.

Tällä hetkellä näistä kolmesta on jäljellä enää eri kokoisia betoniasemia huomaamattomissa metsäsaarekkeissa kaupungin laidoilla. Sijoituspaikat ymmärtää vasta kun näkee kallion laelta avautuvat mahtavat näköalat yli kaupungin horisontin.

Betonibunkkerit muistuttavat sodan tuhoista Turussa, mutta myös talvisodan ihmeeksi kasvaneesta vastuuntunnosta. Nykynuoriso on ne koristellut graffiteillaan riemunkirjaviksi ilmeisesti tietämättä, että kolossit on rakennettu ja aseistettu paitsi omaksi myös tulevien graffiti-sukupolvien turvaksi. Varoja näihin hankkeisiin eivät keränneet sotilaat vaan Turun Seudun Kodinpuolustus - Åbo Nejdens Hemvärn Säätiö yhdessä paikallisten liikelaitosten, yhdistysten, yksityishenkilöjen ja lähikuntien kanssa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Viholliskoneiden hyökkäyksiä torjuttiin useista muistakin paikoista sillä erolla että Ruohonpään, Itäharjun ja Uittamon patterit rakennettiin kiinteiksi. Itseasiassa niin lujiksi, ettei niihin ole pystynyt ajan hammas sen paremmin kuin muukaan hävitysvimma.

Toimintakuntoisia talvisodan lopussa

Talvisodassa Turussa pommitusten kohteena olivat kasarmien ohella satama, telakka, öljysatama ja erityisesti saaristossa vartioivat panssarilaivat, jotka osaltaan torjuivat tehokkaasti taivaalta satavien pommien ja merimiinojen pudottajia.

Turkuun koneet iskivät Virosta. Yllättäviä hyökkäyksiä tehtiin myös lounaasta ja lännestä ja myöhemmin idästä ja koillisesta. Tämä aiheutti epäilyksen vakoilusta. Onnekas sattuma oli, että Turun keskustaan osunut pommi repi kerrostalon seinän alas, jolloin yhdestä asunnosta paljastui vihollisen käyttämä radioasema. Tämän jälkeen pommikoneiden reitti muuttui säännölliseksi; ne tulivat kaakosta ja poistuivat etelään.

Yhteensä Turkuun pudotettiin 4 400 räjähdys- ja palopommia. Varmoja ilmatorjuntavoittoja arvioitiin olleen 22.

Jatkosodassa Turku säästyi suuremmilta pommituksilta verrattuna Helsinkiin, jonne esimerkiksi vuoden 1944 suurhyökkäyksen aikana ammuttiin yhteensä 34 197 raskasta kranaattia.

"Siamilaistykkien" kaappaus Turkuun

Talvisodan pommituksissa Turussa tuhoutui tai vaurioitui vakavasti 656 rakennusta vastaavan luvun ollessa Helsingissä 76. Sota alkoi olla vaikeassa vaiheessa kun Turusta matkusti helmikuun alussa lähetystö nippu rauniovalokuvia mukanaan Tukholmaan tykkejä ostamaan. Boforsilla oli valmiina paketissa kolmen kiinteän 75 mm:n ilmatorjuntapatterin kalusto ammuksineen, mutta ne oli myyty Siamiin, nykyiseen Thaimaahan.

Tarvittiin turkulainen patriootti ja suurliikemies Hans von Rettig , joka pistäytyi ystävänsä, kuningas Kustaa V:n luona. Ruotsalaiset ymmärsivät, että heidän tykeistään on enemmän hyötyä Turussa kuin Thaimaassa. Täällä ne nimettiin heti "siamilaistykeiksi".

Ruotsista saatiin myös sadan miehen vapaaehtoisryhmä, joka koulutti miehistöä vielä sodan päätyttyä. Kiitokseksi Ruotsin avusta kiinnitettiin vuonna 1990 Ruohonpään tykkiasemaan kuparilaatta, joka kuitenkin joutui heti vandaalien kynsiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kiinteisiin ilmatorjuntapattereihin kuului korkeaan, keskikorkeaan ja matalaan tykkiasemaan sijoitetut tykit ja ampumatarvikesuojat, etäisyysmittausasemat sekä tulenjohto-, nopeusmittaus-, kurssikulmamittaus- ja keskuslaskintoiminnot. 75-millisen tykin suurin ampumaetäisyys oli 14 000 metriä, mutta tehokkain etäisyys ilmamaaliin oli 6 000 metriä. 6,5 kiloa painavan kranaatin lähtönopeus oli 750 m/sekunnissa.

Tiedot perustuvat edesmenneen majuri Antti Honkalan Turun ilmatorjuntaa talvi- ja jatkosodan aikana käsittelevään suurteokseen.

TS/arkistokuva<br />Itäharjun Mikkolanmäen keskikorkea tykkiasema vuonna 1941. Taustalla Satulamäki, jossa sijaitsivat 60. raskaan ilmatorjunta- patterin asemat.
TS/arkistokuva
Itäharjun Mikkolanmäen keskikorkea tykkiasema vuonna 1941. Taustalla Satulamäki, jossa sijaitsivat 60. raskaan ilmatorjunta- patterin asemat.
TS/Jori Liimatainen<br />Asessori Heikki Winter tarkkaili pommien maaleja ja niiden sytyttämiä tulipaloja Turun taidemuseon katolta.
TS/Jori Liimatainen
Asessori Heikki Winter tarkkaili pommien maaleja ja niiden sytyttämiä tulipaloja Turun taidemuseon katolta.
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (4)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Mika
bunkkkerit
Kiiinnostaa kovasti, gps-koordinaatit esiin niin lähden tutustumaan sumen IT-historiaan !
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
peejiiäm
Talvisodan museo
Olen kummastellut, kun talvisodan ajasta ei Turussa ole museota. Voisihan ajatella, että johonkin artikkelissa mainituista paikoista rakennettaisi museo kahviloineen ja näköalatorneineen. Tai oikeastaan, sellaisen museon paikka voisi olla myös Korppolaismäellä, missä on erinomaiset näkymät satamaan, Aurajoelle jne. Käsittääkseni Korppolaismäki osallistui jossakin muodossa sodan ilmapuolustukseen.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
U. R.
Ruohonpään it
Olin itse mukana Ruohonpäässä talvella/keväällä 1944. On sääli että muistolaatta on poistettu, minusta olisi syytä kunnostaa ja soijoittaa se uudelleen. Siihen liittyy paljon kotiseutu- ja puolustushistoriaa!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Mikko
Hirvensalon
Latokarin takana mäellä on kanssa vastaava kompleksi.
Mahtaakohan se olla uudempaa tuotantoa?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.