Tutkija kehottaa välttämään kalastamista Naantalin satamassa

TS/Timo Jerkku<br />Suomen myrkyllisimmät kalat löytyivät Eviran tutkimuksissa Naantalin satamasta. Orgaanisten tinayhdisteiden määrä ahvenissa oli kahdeksankertainen puhtaimpaan eli Raaheen verrattuna.
TS/Timo Jerkku
Suomen myrkyllisimmät kalat löytyivät Eviran tutkimuksissa Naantalin satamasta. Orgaanisten tinayhdisteiden määrä ahvenissa oli kahdeksankertainen puhtaimpaan eli Raaheen verrattuna.

ELINA MALKAMÄKI

Naantalin satama-alueen ahvenista on löydetty muita satamakaupunkeja korkeampia orgaanisten tinayhdisteiden (OT) pitoisuuksia. Kymmenen kaupungin vertailussa Naantali oli pahiten myrkyllisten tinayhdisteiden saastuttama.

Naantalin satamasta otetuissa kalanäytteissä pitoisuus oli keskimäärin 175 mikrogrammaa kiloa kohden, kun näytteiltään puhtaimmassa kaupungissa, Raahessa vastaava pitoisuus oli 22 mikrogrammaa.

Vertailu sisältyy Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran koordinoimaan valtakunnalliseen tutkimukseen, jossa selvitettiin miten orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet eroavat kaloissa järvi-ja merialueilla sekä kalalajien välillä.

Tutkimusprofessori Anja Hallikainen Evirasta sanoo, että aiempien sedimenttinäytteiden perusteella Naantalista osattiin odottaa korkeita pitoisuuksia.

- Mutta tutkimus osoitti, että OT-pitoisuudet laskevat selvästi sadan kilometrin matkalla Naantalin satamasta Utöhön. Utössä pitoisuus oli enää 14 mikrogramman tasoa.

Hänen mukaansa kalaa kannattaakin lähteä hakemaan Naantalissa edemmäs merelle.

- Kalastusta sataman läheisyydessä tulee välttää. Kalan syöntiä tulee rajoittaa, jos OT-pitoisuudet ylittävät 150 mikrogrammaa kiloa kohden.

Puhtaimmat merikalat Utössä

Sisävesikaloihin kertyi myrkyllisiä orgaanisia tinayhdisteitä vain kymmesosa merialueiden kalojen pitoisuuksista. Myös kasvatetut kalat osoittautuivat erittäin puhtaiksi, sillä pitoisuudet olivat alle 5 mikrogrammaa per kilo.

Suomenlahden rannikolta löytyi Hallikaisen mukaan luultua saastuneempia avomerialueita. Selvimmin saastunut merialue koko aineistossa oli kalastukseen tarkoitettu Vanhankaupunginlahti Helsingissä. Sen ahvenista mitattujen OT-yhdisteiden keskiarvo oli 181 mikrogrammaa kilossa.

Puhtaimmat merialueiden ahvennäytteet löytyivät Utön läheltä Saaristomereltä ja Porin seudulta Selkämereltä. Kummallakin alueella ahvenen keskimääräinen OT-pitoisuus oli 14 mikrogrammaa kiloa kohden.

Hallikainen kertoo, että tinayhdistepitoisuudet samojen alueiden eri kalalajien välillä vaihtelivat huomattavasti. Eniten OT-yhdisteitä keräsivät ahven, kuha ja lahna.

- Esimerkiksi itämeren lohi, iso silakka ja kilohaili keräävät dioksiineja ja PCB:tä mutta eivät niinkään näitä yhdisteitä, Hallikainen sanoo.

Erojen arvellaan johtuvan ravintokäyttäytymisestä ja aineenvaihdunnasta.

Syöntisuosituksia ei vielä muuteta

Etenkin laivojen pohjamaaleissa käytettyjen orgaanisten tinayhdisteiden käyttö on ollut kielletty 2003 alkaen. Tänä vuonna EU:ssa tuli voimaan organotinojen täyskielto, joka määrää, että organopitoiset maalit on poistettava tai peitettävä.

Kertyvät oraganotinayhdisteet aiheuttavat merieliöille kasvu-ja kehityshäiriöitä ja vaikuttavat koko meren ravintoketjuun.

Kansanterveyslaitoksen mukaan runsaasti kalaa syövien ihmisten verestä löytyy orgaanista trifenyylitinaa todennäköisemmin kuin vähän kalaa syöviltä.

Kalojen suurkuluttajillakin saadut pitoisuudet jäävät yleensä tutkijoiden mukaan kuitenkin alle EU:n elintarviketurvallisuusviranomaisten antavien siedettävien enimmäissaantimäärien.

Hallikaisen mukaan tutkimustulosten perusteella ei tässä vaiheessa muuteta syöntisuositusta: kalaa kahdesti viikossa lajeja vaihdellen.

- Tutkimushankkeessa tutkitaan seuraavaksi tuontikaloja. Sen jälkeen voidaan ottaa kantaa siihen, tarvitaanko uusia syöntisuosituksia.