Mystinen yöperhosen toukka
piinaa paikallisia Gotlannissa

TS/Jukka Holmström / Kuvaus.fi<br />männynkulkuekehrääjä
TS/Jukka Holmström / Kuvaus.fi
männynkulkuekehrääjä

JUHANI ROIHA KATRI KANGAS

Eteläisessä Gotlannissa männynkulkuekehrääjän perhostoukka piinaa paikallista väestöä. Kukaan ei tiedä, mistä se on alueelle levinnyt ja kauanko sitä on paikalla esiintynyt.

Toukan mikroskooppisen pienet karvahiukset ovat terävämpiä kuin mikään nuppineulan kärki. Tuuli kuljettaa karvoja, ja ihmiset saattavat hengittää niitä nenäänsä, suuhunsa ja keuhkoihinsa.

Karvat tunkeutuvat ihmisen elimistöön, missä ne aiheuttavat tulehduksen. Iholle karvat nostavat ajoksia ja vaikeaa kutinaa.

Tutkijoita ja lääkäreitä useasta Euroopan maasta kokoontui Gotlantiin viikonvaihteessa vaihtamaan tietoja ja kokemuksia, mitä männynkulkuekehrääjä-yöperhosen tuskalliset toukat ovat.

- Jos toukan karvoja kertyy paljon elimistöön, se aiheuttaa yleistä väsymystä, kuumetta ja astmaattisia oireita, Karoliinisen instituutin professori Göran Holm sanoo ruotsalaiselle uutistoimistolle TT:lle.

Yhdessä toukassa on puolesta miljoonasta miljoonaan karvaa. Ilmaan ne leviävät kesällä, kun toukat luovat karvapeitteensä.

Vaikuttaa enemmän ja vähemmän kaikkiin

Karvat vaikuttavat eri ihmisiin eri asteisesti.

- Olen yksi niiden kohteeksi joutuneista. Tunne on suorastaan pirullinen, Ruotsin maatalousyliopiston professori Stig Larsson sanoo.

Tuholaishyönteisiä vastaan käytettävät hormonit eivät ole tulleet torjunnassa kysymykseen, koska ne purevat myös perhosiin.

Toukka viihtyy erityisesti harvakasvuisissa männiköissä. Kysymys kuuluu, voiko se levitä Gotlannista muualle Ruotsiin. Vastaus saadaan, vasta kun toukan mysteeri on ehditty tutkia.

Nyt tiedetään, että männynkulkuekehrääjän toukkaa esiintyy eteläisen Gotlannin lisäksi vähäisessä määrin Öölannin pohjoisosissa, Tanskan Bornholmissa eteläisellä Itämerellä ja Pohjois-Puolassa.

Yöperhosen pohjoiseurooppalaisella muunnoksella on kaksi lähisukulaista. Toinen elää eteläisessä Euroopassa männystä, toinen Keski- ja Itä-Euroopassa tammesta.

Männynkulkuekehrääjiä esiintyy koko Euroopassa, mutta Pohjois-Euroopassa niistä tavataan kahta lajia.

Allergiaa ja rakkoja muistakin toukista

Männynkulkuekehrääjät eivät ole kiusallisuudessaan yksin, vaan allergiareaktioita voi tulla muistakin karvaisista toukista, huomauttaa Suomessa puolestaan museomestari Jaakko Kullberg Luonnontieteellisen keskusmuseon hyönteisosastolta.

- Männynkulkuekehrääjä on sieltä pahimmasta päästä, mutta esiintymiseltään aika harvinainen. Suomessa sitä ei ole tavattu vielä lainkaan. Sen sijaan täällä on muita karvaisia toukkia, joiden karvat ovat myrkylliset.

Niitä on muun muassa isokokoinen kehrääjätoukka heinähukka, jota esiintyy lähes koko maassa. Toukkien sormeilu aiheuttaa helposti vesirakkuloita etenkin sormitaipeisiin. Myös harvinaisemman kultaperän karvat tunkeutuvat ihon läpi aiheuttaen kutinaa. Hienot karvat päätyvät myös helposti hengitykseen, mikä voi olla vaarallista astmaatikolle.

Myrkkykarvat ovat suojautumismekanismi, jolla naaras suojaa munastonsa. Männynkulkuekehrääjää lukuun ottamatta toukat yrittävät myös pysytellä näkymättömissä. Varsinkin pikkulapset kuitenkin löytävät otukset helposti käsiinsä. Hellä hetki päättyy isoon poruun, kun vesirakkulat hetkeä myöhemmin nostavat päänsä.

Männynkulkuekehrääjät viihtyvät kuivilla ja aurinkoisilla mäntyä kasvavilla paikoilla. Leviäminen Suomeen on mahdollista, jos edessä on tarpeeksi lämpimiä kesiä.

- Meren yli pääsy ei ole niille mikään helppo temppu. Voi olla, että menee yli kymmenen vuotta, ennen kuin niitä tavataan. Toisaalta voi olla, että niitä havaitaan jo ensi kesänä. Mutta vaikka niitä tänne tulisikin, sitä esiintyisi hyvin paikallisesti pienillä alueilla, mahdollisesti Lounais-Suomen saaristossa, Kullberg tuumii.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.