Kotimaa

Suomessa osattiin lukea
jo 1800-luvun alussa

TS/Jane Iltanen<br />Paul Amper tutustutti pappi Fredrik Gabriel Hedberginä kinkeriyleisön katekismuksen oppeihin kun Kemiön Sagalundissa museon arkistoista löytyneet 1800-luvun asiakirjat herätettiin vuonna 2003 eloon näyttelemällä.
TS/Jane Iltanen
Paul Amper tutustutti pappi Fredrik Gabriel Hedberginä kinkeriyleisön katekismuksen oppeihin kun Kemiön Sagalundissa museon arkistoista löytyneet 1800-luvun asiakirjat herätettiin vuonna 2003 eloon näyttelemällä.

TUOMAS RIMPILÄINEN

Unescon kansainvälistä lukutaitopäivää viettävillä suomalaisilla on poikkeuksellisen pitkä lukutaidon historia.

Toki sumerit jo raapustelivat nuolenpääkirjoituksiaan Mesopotamiassa, kun suomalaiset lähinnä mölisivät hirvien perässä juostessaan. Suomessa lukutaito saavutti kuitenkin koko kansan suhteellisen nopeasti.

Jo 1800-luvun alussa puolet suomalaisista osasi lukea, vaikka kirjoitustaito oli vielä harvinainen. Lukemisessa keskityttiin uskonnollisiin teksteihin. Kaikenlainen tiedonhankinta lukemalla oli vallanpitäjien kannalta kiusallista.

- Lukemista saatettiin vähän jopa paheksua, koska sitä kautta saatiin tietoa kirkon kannalta kiusallisista uudistuksista ja tavoista, jotka eivät sopineet konservatiiviseen maailmankuvaan, dosentti Pirkko Leino-Kaukiainen kertoo.

- Oli silti paljon ihmisiä, jotka osasivat lukea hyvin. Erityisesti perheen isän velvollisuus oli lukea Raamattua, mutta oli myös äitejä, jotka osasivat lukea.

1700-luvulta lähtien rippikoulu oli jokaisen nuoren velvollisuus. Siellä katekismus opittiin tavalla tai toisella.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ilman rippikoulun käymistä ei päässyt ehtoolliselle, ja ilman säännöllistä ehtoollista ei päässyt naimisiin.

Vaikka lukutaitoa testattiin kinkereillä, läheskään kaikki eivät oikeasti osanneet lukea. Pääkohdat Gezeliuksen ja Svebeliuksen katekismuksista kun osattiin ulkoa.

1800-luvulla tilanne alkoi muuttua.

- Jo ennen 1800-luvun puoliväliä alettiin joissain kiertokouluissa opettaa kirjoitustaitoa, mutta taito oli hyvin harvinainen. Ei sitä maalla tarvittu mihinkään, Leino-Kaukiainen sanoo.

Kansakoulussa opittiin kirjoittamaan

Kirjoitustaito ja tekstinymmärtäminen alkoivat yleistyä toden teolla vasta kansakoulun myötä 1860-luvulta lähtien. 1880-luvulta alkaen kirjoitustaidon yleistymistä on tilastoitu tarkemmin. Tuolloin kirjoitustaitoisia oli 13 prosenttia kansasta.

Lukutaito yleistyi Suomessa todennäköisesti aikaisemmin kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa, jossa papit vastasivat hartauden harjoittamisesta.

Takapajuisessa Suomessa ei pappia joka korpitaipaleen takaa löytynyt, joten hartauskirjojen lukeminen jäi kansalaisten velvollisuudeksi.

Leino-Kaukiaisen mukaan tavallinen kansa luki sanomalehtiä ja viihdekirjallisuutta jo 1880-luvulla melko paljon.

- Vuoden 1907 eduskuntavaaleissa lehdistöllä oli jo aika tärkeä asema vaalikamppailussa, Leino-Kaukiainen sanoo.

Viimeiset kirjoitustaidottomat kuolivat 1950-luvulla. Nykyään suomalaisista kirjoitustaidottomia ovat enää lähinnä vaikeasti vammaiset ihmiset.