Sandön taistelussa Saaristomeren herruus Venäjälle

SALLA HONGISTO

Venäjän voitto Kemiön taisteluissa kesällä 1808 siirsi Saaristomeren herruuden Ruotsilta Venäjälle Suomen sodassa. Ratkaiseva Suomen taistelu käytiin Kemiön Sandössä 2. elokuuta.

Meriherruuden menettäminen vei Ruotsilta viimeiset todelliset mahdollisuudet käydä Etelä-Suomeen rytinällä vyöryneitä venäläisjoukkoja vastaan. Ruotsin suunnitelmissa oli nousta mereltä maihin meren ja saattaa Venäjä kahden rintaman sotaan. Tappio Sandössä romutti Ruotsin suunnitelmat.

Ruotsi oli kärsinyt suuren merisotatappion Lemunniemellä kesäkuussa, mutta Ahvenanmaalta oli tarkoitus siirtää lisäjoukkoja nitistämään Venäjän merivoimat.

Kemiön meritaisteluihin apujoukot tulivat liian myöhään. Tallholman taistelusta 21. heinäkuuta alkanut perääntyminen päättyi tappioon Sandössä. Venäjä oli ylivoimainen.

- Historia olisi saattanut mennä toisin, jos meriherruus olisi pysynyt Ruotsilla, historioitsija Eero Auvinen pohtii.

Ruotsalaisten onnistui nousta maihin Lokalahdella ja Taivassalossa syyskuun lopulla, mutta sotavoima ei riittänyt tälläkään kertaa. Lokakuun alussa meritaistelut vaimenivat Venäjän voittoon.

Maalla Venäläiset olivat tulleet jäädäkseen. Ruotsalaiset eivät olleet enää uhka, mutta suomalaiset eivät luovuttaneet helpolla.

- Ensimmäistä kertaa kansa nousi vastustamaan hallintokoneistoa. Tämä vaikutti Suomen autonomian muotoutumiseen vahvasti, Auvinen arvioi.

Venäjän tahtoon alistumaton passiivinen vastarinta vaati Ruotsin lain ja luterilaisen uskonnon säilyttämistä sekä osallistumisoikeutta valtion toimintaan. Venäjä suostui vaatimuksiin. Suomi liitettiin autonomiseksi osaksi Venäjää maaliskuussa 1809.

Vuosina 1808-1809 käydyn Suomen sodan taustalla oli Ruotsin haluttomuus katkaista merikauppa Englannin kanssa. Ranska pyrki Napoleonin johdolla nitistämään Englannin, ja ainoa keino vahvaa merivaltaa vastaan oli mannermaasulkemus, kauppasaarto.

Ranskan kanssa liittoutuneen Venäjän tehtävä oli pakottaa Ruotsi liittymään Englannin mannermaasulkemukseen. Alun perin Suomea ei ollut tarkoitus miehittää pysyvästi, mutta päätös Suomen liittämisestä Venäjään Pietarin puskuriksi tehtiin nopeasti sodan alettua.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.