Puolueiden lapsijärjestöistä suurin on pioneerit, rahakkain nuoret kotkat

Mikael Mikkonen Hannu Miettunen

Poliittiset lapsi- ja varhaisnuorisojärjestöt ovat vastoin yleistä käsitystä yhä voimissaan. Jos opetusministeriölle ilmoitetut luvut pitävät paikkansa, neljän suurimman puolueen varhaisnuorisojärjestöissä oli runsas vuosi sitten yli 50 000 alle 16-vuotiasta jäsentä.

Luku tarkoittaisi, että yli kahdeksan prosenttia 6-15-vuotiaista suomalaisista kuuluisi poliittistaustaiseen nuorisojärjestöön. Aikuisväestöstä alle neljä prosenttia kuuluu poliittisiin puolueisiin.

Ministeriö ei oman ilmoituksensa mukaan tarkista ilmoitettuja lukuja. Jäsenmäärät eivät kuitenkaan suoraan vaikuta lapsijärjestöjen saamiin valtionapuihin, joten lukujen mahdollinen paisuttelu liittyisi enemmänkin arvovaltasyihin kuin talouteen.

Varhaisnuorisojärjestöistä suurin on aatteellisesti lähellä vasemmistoliittoa oleva Suomen demokratian pioneerien liitto eli Sdpl. Siihen kuuluu liiton ilmoituksen mukaan noin 20 000 lasta ja nuorta.

Muista poliittisista nuorisojärjestöistä lähimmäs pioneerien jäsenmääriä pääsee keskustan Vesaiset, jossa oli puolitoista vuotta sitten kootun tilaston mukaan runsaat 18 000 alle 16-vuotiasta jäsentä.

Sdp:n Nuoret Kotkat sen sijaan on kutistunut alle 8 000 jäseneen. Kokoomuksen Minijellonissa lapsia ja nuoria oli runsaat 4 000.

Nuoret kotkat kahmii eniten jäseniin nähden

Valtio tukee poliittisia varhaisnuorisojärjestöjä vuosittain tuntuvilla summilla. Tämän vuoden budjetista Pioneerit, Vesaiset, Nuoret Kotkat ja Minijellonat saavat yhteensä yli puolitoista miljoonaa euroa.

Ylivoimaisesti eniten rahaa ovat saaneet Sdp:n Nuoret kotkat, joiden tuki on tänä vuonna 620 000 euroa. Vesaisten potti on runsaat 400 000, Pioneerien noin 350 000 ja Minijellonien vajaat 140 000 euroa.

Jos vuoden 2007 määrärahat jaetaan vastaavan ajan jäsenmäärillä, valtio panosti jokaista nuorta kotkaa kohden 76 euroa. Yhden minijellonan kuluja maksettiin 30 eurolla, vesaisen 21 euroa ja pioneerin 17 euroa.

Asemiaan ovat rahanjaossa vahvistaneet eniten porvaripuolen järjestöt. Minijellonien saama valtionapu kasvoi 12 viime vuoden aikana yli 81 prosenttia, vesaistenkin 67 prosenttia. Nuorten kotkien tuki kasvoi vastaavana aikana 43 prosenttia ja pioneerien 25 prosenttia.

Ainakin osa puolueista ilmoittaa avustavansa lapsi- ja nuorisojärjestöjään myös suoraan.

Vesaiset otti 1956 uskaliaan nimen

Porvaripuolueissa nuorisotoiminta on historiallisesti melko myöhäinen ilmiö. Etenkin kokoomuslaisissa kodeissa on valittu perinteisesti jokin epäpoliittinen nuorisojärjestö, kuten partiolaiset.

Vasemmistoa partioliikkeen kristillispohjainen arvomaailma ei ole vetänyt. Etenkin äärivasemmisto on suhtautunut siihen jopa torjuvasti.

Suomeen 1945 perustettua pioneeriliikettä pidettiinkin alusta alkaen partion kilpailevana ja poissulkevana vaihtoehtona. Malli tuotiin Neuvostoliitosta.

Sosialidemokraateilla oli ollut lapsitoimintaa jo 1900-luvun alkuvuosista. Nuoret kotkat perustettiin kuitenkin vasta 1943 Ruotsista tulleen mallin mukaan. Alkuperäinen esikuva oli 1930-luvun alun Itävallassa.

Keskustapuolue eli tuolloinen Maalaisliitto perusti oman varhaisnuorisojärjestön vasta vuonna 1956. Nimeen Vesaiset sisältyi ulkopoliittisesti riskialtista symboliikkaa, sillä sen saattoi tulkita viittaavan 1500-luvulla venäläisiä vastaan taistelleeseen sissipäällikköön Pekka Vesaiseen. Petsamon luostarinkin hävittäneen Vesaisen seikkailut oli ikuistettu 1894 Santeri Ivalon seikkailukirjaan nimellä Juho Vesainen .

Tiedossa ei ole, aiheuttiko nimen suomalaiskansallinen seikkailuromantiikka yhteentörmäyksiä venäläiskansallisen patriotismin kanssa esimerkiksi 1970-luvun ystävyys- ja avunantojuhlissa.

Kokoomus perusti oman nuorisojärjestön vasta 1972. Alkuperäiseltä nimeltään se oli Minit ry. Leikkisä nimi herätti mielleyhtymiä edellisvuosikymmenen muoti-ilmiöistä niin automaailmassa kuin muodissakin. Nykynimellään Minijellonat järjestö on toiminut vuodesta 1993.

Järjestöiltä vaaditaan vähän tietoa

Opetusministeriön nuorisoyksikön päällikön Olli Saarelan mukaan järjestöiltä ei vaadita paljon tietoja, mutta ne mitä pyydetään on annettava.

- Jos on hämminkiä, pyydämme tietojen täydennystä.

Kaikki avustusta hakevat järjestöt arvioi avustustoimikunta, jonka Saarela sanoo olevan erittäin asiantunteva elin.

Saarelan kertoman mukaan valtion talouden tarkastusvirasto on arvioinut avustusjärjestelmän, ja sen on todettu olevan kohtuullisella tasolla.

Saarela muistuttaa, että avustuksien taso riippuu myös vallassa olevan hallituksen politiikasta.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.