Viikinkimarkkinat vetävät väkeä Ahvenanmaalle

TS/Robert Jansson<br />Dick Oskarsson tietää, että aidossa viikinkikypärässä ei ole sarvia eikä siipiä kuten sarjakuvasankareilla.
TS/Robert Jansson
Dick Oskarsson tietää, että aidossa viikinkikypärässä ei ole sarvia eikä siipiä kuten sarjakuvasankareilla.

JAMIE NIEMINEN

Hurjannäköiset viikingit naisineen ja lapsineen käyskentelevät ympäriinsä porsaanluuta kaluten. Leirinuotiot savuavat, sepät takovat, käsityöläiset vuolevat sarvia, näpräävät koruja, hiovat miekkoja, ompelevat nahkaa ja veistävät nuolia. Liput liehuvat ja kummallisen näköiset telttakankaat lepattavat yhtenäisen paaluaitauksen sisällä Ahvenanmaan Saltvikissa Kvarnbon kylässä.

Pohjolan suurimmat Viikinkimarkkinat ovat käynnistyneet.

Samoin kuin Turun keskiaikapäivät, Viikinkimarkkinat seuraavat yleistyvää trendiä, jossa nykyajan hoppuun ja piippaamiseen kyllästyneet ihmiset vaihtavat elämäntyyliä ikivanhan tradition mukaiseksi. Joillekin riittää päivä, toiset siirtyvät primitiiviseen tilaan koko kesäloman ajaksi. Joillekin viikinkielämästä on tullut ammatti, joka työllistää ympäri vuoden.

- Tämä on yhdeksäs Viikinkimarkkina, ja joka vuosi väkeä tulee tuhat henkeä enemmän. Nytkin mukana on 350 aitoa viikinkiä, käsityöläistä ja kaupustelijaa kymmenestä eri maasta, kertoo muinaisyhdistys Fibulan tyytyväinen toiminnanjohtaja Jörgen Lindblom .

- Kaikki käsitöitä tekevät ja esiintyjät saavat asua alueella. Hienoa tunnelmaa lisää se, että suuri yleisö on alkanut pukeutua ajan hengen mukaisesti.

Fibulan järjestämät Viikinkimarkkinat ovat kuulut siitä, että täältä ei metrilakua löydy, eikä sanaa "muovi" kukaan uskalla edes kuiskata. Kirveellä veistetyssä ravintolassa ei tarjoilla perunaa eikä viinaa ja kaikki mitä syödään, on peräisin Ahvenanmaan metsistä. Myös puulautaset, joilta hirven-, kauriin-, lampaan- tai sianlihamötikät tarjoillaan.

Kvarnbo sijaitsee keskellä Pohjois-Ahvenanmaata, ja Lindblomin mukaan se on vanha viikinkien tukikohta.

- Tässä oli suojainen satama. Siihen aikaan meri ulottui vain muutaman sadan metrin päähän. Kaukana ei myöskään ole vuori, jonka huippu ensimmäisenä pilkisti ylös merestä noin 10 000 vuotta sitten. Aivan lähellä on myös suuri muinaishauta-alue.

Kun tavalliset ihmiset viettävät 100-vuotispäiviä, viikinkien kohokohta on 1 000-vuotisjuhlat. Kohteena on islantilaisen kuningassaagan sankari, norjalainen viikinkikuningas Hlödver Longe , joka niihin aikoihin kävi hakemassa täältä eukon itselleen.

Fibulan toiminta ei rajoitu pelkästään Viikinkimarkkinoihin, vaan historiaa tarjotaan muun muassa leirikoululaisille ja yritysryhmille, joista viimeisin istui leirin isossa riihessä avotulen ympärillä joulukuun lopussa. Vieraille puetaan kauhtanat ylle ja joulupöydästä löytyy aina neljää lajia Ahvenanmaalla kasvanutta paistia.

Keskiaikaharrastus saa vauhtia netistä

Kypärät, miekat, metalliset rengaspaidat ja nahkavarusteet ovat Örebrosta markkinoille tulleen Dick Oskarssonin erikoisalaa. Hänelle viikinkielämä on täyttä työtä.

- Järjestän viikinkitapaamisia Ruotsissa myös talvella, eiväthän viikingit mitään kesävieraita olleet. Vanhan linnan pihalla se onnistuu hyvin.

Oskarsson kiertää myös eurooppalaisilla markkinoilla ja muistelee, että Saksassa viikinkitapaamisia on vuosittain ainakin kolme tuhatta.

- Ironista kyllä, viikinki- ja keskiaikaharrastus yleensäkin on päässyt vauhtiin netin ansiosta.

- Ironista sikäli, että vasta moderni tiedonvälitys on herättänyt ihmisissä kiinnostuksen omaan historiaan jopa siinä määrin, että halutaan itsekin kokeilla. Viikinkimarkkinoilla ihmiset ystävystyvät kuin olisivat samaa perhettä ja viihtyvät paremmin kuin naapuriensa kanssa, jotka he tapaavan korkeintaan yhteisessä pesutuvassa.

Oskarssonin valmistamat kypärät ja varusteet perustuvat kaikki hautalöydöistä ja vanhoista maalauksista otettuihin malleihin.

Ikkunaverhoista hovipukuja

Keskellä markkina-aluetta seisoo 10-metrinen viikinkivene Stefnir, joka purjehdittiin ja soudettiin markkinoille kahdessa päivässä Uppsalasta. 800 jKr. haudatusta veneestä ei löydettäessä ollut jäljellä kuin rautaniitit ja -naulat. Veneen tukiryhmänä on opettajia, arkeologeja, näyttelijöitä, maanviljelijöitä ja puuseppiä.

Ahvenanmaalla kaikkien tuntema "tyghäxa" eli vaatenoita on Gunilla Nilsson , joka ainakin 20 vuoden ajan on noitunut eli suunnitellut ja valmistanut Ahvenanmaalla lukemattoman määrän Kustaa Vaasan ja viikinkiajan pukuja sekä ryhmille että yksittäisille esiintyjille.

- Nuoriso-ohjaajan ja kaava- ja malliompelijan koulutus ei todellakaan ole mennyt hukkaan, Nilsson nauraa.

- Ihmisten kasvava kiinnostus menneeseen aikaan on pakoa tästä nykykiireestä. Kun joku pukee ylleen vanhan asun, hänen ryhtinsä suoristuu ja hänen olemuksensa muuttuu jotenkin arvokkaaksi.

Runsaskankaisten ja monimutkaisten hovipukujen tekijä sanoo huomanneensa, että yksinkertainen vaate on usein se kaunein.

- Eikä kankaiden aina tarvitse olla pellavaa tai silkkiä. Käytän paljon vanhoja ikkunaverhoja ja vastaavia. Italialainen renessanssi viehättää erityisesti.

Ohikulkevan viikinkipäällikön valtavat pussihousut saavat asiantuntijalta heti selityksen.

- Ne ovat itämaista tyyliä. Viikingit purjehtivat Venäjän suuria jokia myöten Konstantinopoliin saakka ja osoittivat saavutuksensa vaatetuksellaan.

TS/Robert Jansson<br />Balders Hirdin taistelunäytös oli raakaa leikkiä. Kentälle jäi kahdesta hurjapäälaumasta jaloilleen vain yksi viikinkipäällikkö. Myöhemmin lapset pääsivät kokeilemaan Odinin sankareitten varusteita.
TS/Robert Jansson
Balders Hirdin taistelunäytös oli raakaa leikkiä. Kentälle jäi kahdesta hurjapäälaumasta jaloilleen vain yksi viikinkipäällikkö. Myöhemmin lapset pääsivät kokeilemaan Odinin sankareitten varusteita.
TS/Robert Jansson<br />Gunilla Nilsson taikoo kaksihaaraisesta huivinpalasta sievän päähineen.
TS/Robert Jansson
Gunilla Nilsson taikoo kaksihaaraisesta huivinpalasta sievän päähineen.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.