Turun seurakunta ei kelpaa kaikille ortodokseille

TS/Jari Laurikko<br />Ion Durac
TS/Jari Laurikko
Ion Durac

HEIKKI KAUHANEN

Suomen ortodoksisen kirkon piispojen ongelmalliset Venäjä-kytkökset heijastuvat myös yksittäisten seurakuntalaisten toimintaan.

Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Veikko Purmonen on erotettu tehtävistään, koska hän vieraili Venäjän nationalismia tukevan Moskovan patriarkaatin juhlissa. Erottamisen taustasyynä on piispan ongelmalliset suhteet seurakuntalaisten kanssa.

Ortodoksien kiistat ovat osin poliittisia, osin hallinnollisia. Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu Konstantinopolin patriarkaatin alaisuuteen ja Venäjän ortodoksinen kirkko Moskovan patriarkaatin alaisuuteen.

Turun ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Ion Durac myöntää, että kiista on herkkä asia kirkolle.

- Tiedän, että kaikki Turussa asuvat venäläiset eivät halua astua kirkkoomme, koska olemme Konstantinopolin alaisuudessa. Mutta, tiedän niitäkin, jotka käyvät aktiivisesti jumalanpalveluksessa.

Ei kahta kirkkoa

Turun ortodoksisessa seurakunnassa on 2 700 jäsentä. Venäjänkielisiä heistä on 380. Seurakunta on kansainvälinen, sillä jäseninä on myös kreikkalaisia, romanialaisia, bulgarialaisia, serbialaisia ja etiopialaisia ortodokseja sekä egyptiläisiä kopteja.

Duracin mukaan kasvavaa venäläisväestöä pyritään palvelemaan kerran kuukaudessa järjestetyllä omakielisellä jumalanpalveluksella.

- Slaavinkielinen liturgia pidetään joka kuukauden toinen sunnuntai. Olen kutsunut venäläisiä ortodokseja myös erillisen kerhotoiminnan kautta toimintaamme mukaan.

Vaikka Virossa toimii kaksi erillistä ortodoksista kirkkoa, kirkollisen kaanonin mukaan missään maassa ei saisi toimia kahta ortodoksista kirkkokuntaa.

- Suomessa ei voi perustaa toista kirkkoa, joka olisi Venäjän patriarkaatin alaisuudessa. Toki siviililain perusteella se on mahdollista, ei muutoin.

Turun venäläisortodoksit järjestävät joskus omia jumalanpalveluksiaan Venäjän pääkonsulaatin yhteyteen rakennetussa kappelissa.

Turun ortodoksinen seurakunta ei vastustanut kappelia. Konsulaatin tarkoituksena ei ole ollut oman seurakunnan perustaminen.

- Meillä ei ole mitään sitä vastaan, että kappeleita rakennetaan, kirkkoherra Durac muistuttaa.

Suomen ortodoksisella kirkolla on 62 500 jäsentä ja sen määrän uskotaan kasvavan jatkossa. Maahanmuutto on yksi merkittävä jäsenyyttä kasvattava tekijä.

Venäläisten kasvava määrä ei automaattisesti kasvata jäsenyyttä. Suomessa asuu pysyvästi 40 000 venäläistä, mutta useimmat heistä eivät kuulu mihinkään kirkkokuntaan.

- Useimmat Helsinkiin muuttaneet venäläisortodoksit eivät koe Konstantinopolin patriarkaatin alaista kirkkoa ongelmaksi. Pikemminkin he ovat halunneet assimiloitua Suomen ortodoksien kanssa, koska heillä on vielä muistot ajoista, jolloin Venäjän ortodoksinen kirkko piti yhteyksiä KGB:n kanssa, Suomen ortodoksisen kirkon teologinen sihteeri Jyrki Härkönen toteaa.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.