Tommila ehdotti sovintojuhlia vuoden 1918 sodan muistamiseksi

Lehtikuva<br />Akateemikko Päiviö Tommila vetosi puheessaan, ettei vuoden 1918 sotaa käytettäisi enää poliittisena aseena.
Lehtikuva
Akateemikko Päiviö Tommila vetosi puheessaan, ettei vuoden 1918 sotaa käytettäisi enää poliittisena aseena.

HEIKKI VENTO

Erityiset sovintojuhlat olisivat akateemikko Päiviö Tommilan mielestä paras ratkaisu vuoden 1918 sisällissodan käsittelemiseksi. Vapaussodan päättymisen muistojuhlassa puhuneen Tommilan mukaan Suomi on käynyt kolme itsenäisyyssotaa.

Sisällissodan päättymisestä tuli perjantaina kuluneeksi 90 vuotta. Finlandia-talossa pidetyn juhlan järjestelyistä vastasivat pääasiassa sodan voittaneiden valkoisten perinteitä vaalivat yhdistykset. Tilaisuus oli virallisesti Vapaussodan päättymisen 90-vuotismuistojuhla.

Tommila otti kantaa vaatimuksiin, että sodan voittajien pitäisi vielä pyytää anteeksi valkoista terroria.

- Tämä ei voi tapahtua yksipuolisesti. Punaisen puolen tulisi pyytää tekosiaan anteeksi.

Tommilan mielestä sotaa ei pitäisi käyttää 2000-luvun poliittisena aseena.

- Parhaan ratkaisun tarjoaisi sovintojuhlien järjestäminen muualla maassa, Tommila ehdotti ja muistutti Tampereella järjestetyistä tilaisuudesta.

Maa ja kansa eivät 1918 jakautuneet aivan yksiselitteisesti kahtia. Kummallakin puolella kieltäydyttiin aseista.

Itsenäisyyssota 1808-1809

Juhlapuheen pitäneen Tommilan mielestä Suomi on osallistunut kolmeen vapaussotaan. Ensimmäinen oli 1808-1809, kun Suomi irtautui Ruotsista ja sai autonomian Venäjältä.

- Käytännössä syntyi kaksi Ruotsia. Seurauksiltaan sota oli ensimmäinen vapaussotamme.

Toinen sota oli 1918, joka alkoi 27. tammikuuta ja päättyi 16. toukokuuta. Kolmas sota ajoittuu toisen maailmansodan aikaan vuosille 1939-1944.

Tommila ei täysin yksiselitteisesti ottanut kantaa, millä nimellä vuoden 1918 sotaa tulisi kutsua. Hän luetteli kaikki vaihtoehdot, vapaussota, kapina, sisällissota, kansalaissota.

Sotien jälkeistä suomettumista Tommila arvosteli siitä, että se on liikaa hämärtänyt venäläisten sotavoimien osuutta 1918 tapahtumissa.

Niinistö muisti vapaussotaa

Valtiovallan tervehdyksen juhlaan toi eduskunnan puhemies Sauli Niinistö (kok). Tehtävä lankesi Niinistölle, koska presidentti Tarja Halonen kieltäytyi saapumasta tilaisuuteen. Halonen on perustellut ratkaisuaan omalla henkilötaustallaan.

- Olen saanut suuren kunnian tuoda teille valtiovallan tervehdyksen, Niinistö aloitti.

Niinistölle sota on vapaussota.

- Vapaussota oli vaikein askel kansakuntamme tiellä kohti itsenäistymistä, mutta lopputuloksena oli se vapaus, mitä useimmat suomalaiset ovat tavoitelleet.

- Jos sodan lopputulos olisi ollut toinen, on vaikea nähdä, etteikö Suomi olisi päätynyt Neuvostoliiton etupiiriin, Niinistö arvioi.