Lentomajakalle etsitään ostajaa Iniön Perkalassa

TS/Arto Takala<br />Perkalan lentomajakka ei sovi asuinkäyttöön. Tornin halkaisija on suurimmillaan vain kaksi metriä ja ylös vievät tikkaat sijaitsevat keskellä tilaa.
TS/Arto Takala
Perkalan lentomajakka ei sovi asuinkäyttöön. Tornin halkaisija on suurimmillaan vain kaksi metriä ja ylös vievät tikkaat sijaitsevat keskellä tilaa.

JUTTA HÖGMANDER

Iniön Perkalan saaressa sijaitsevan lentomajakan ovissa ei ole lukkoja. Valtion liikelaitoksen Senaattikiinteistöjen myyntilistalla olevaan kiinteistöön voi tutustua vapaasti, kunhan onnistuu järjestämään itsensä veneellä paikan päälle.

Urakkaa ei ole tehty liian helpoksi, sillä kivikkoisesta rannasta ei löydy laituria. Jos rantautuminen onnistuu, on seuraavaksi kivuttava ylös jyrkkää kalliota pitkin.

Maisemat ovat ylhäällä hulppeat, mutta rakennukset eivät hivele silmää.

Majakan kaikki ikkunat ovat rikki, ja kokon sijaan eräänä juhannuksena tuleen tuikatusta aggregaattirakennuksesta on jäljellä pelkkä sokkeli.

Senaattikiinteistöjen myyntipäällikkö Jyrki Maikola on silti vakuuttunut siitä, että paikka tekee kauppansa. Kyselyjä ja tarjouksia on jo tullut.

- Kaikki saaristokohteet kiinnostavat kovasti. Saaristosta saadaan myytyä vaikka paskahuussi, ympäristö on niin erikoinen, Maikola vakuuttaa.

Museoviraston mukaan Iniön lentomajakka on harvinainen rakennusmuistomerkki ja todiste Suomen lentoliikenteen varhaisvaiheista, joten kumpaakaan rakennuksista ei saa purkaa tai vahingoittaa. Suojeltujen rakennusten lisäksi kaupan on reilun hehtaarin verran maata. Käyttämätöntä rakennusoikeutta tontilla ei Maikolan mukaan ole.

Osa majakoiden ketjua Tukholmaan

Perkalan majakka on osa 1930-luvulla Helsingistä Tukholmaan kaavailtua lentomajakoiden ketjua, jota ei koskaan saatu valmiiksi asti. Tällä hetkellä Suomen puolella ovat pystyssä enää Iniön ja Turun Artukaisten loistot. Näistä kahdesta Iniön majakka on syrjäisen sijaintinsa ansiosta paremmassa kunnossa.

Perkalan saaressa asuva Oiva Holmroos seurasi 12-13-vuotiaana poikasena majakan pystyttämistä. Paikalla hääräsi hänen mukaansa kesällä 1937 nelisenkymmentä miestä tekemässä valutöitä, seuraavana keväänä paikalle tuotiin moottorit ja "muut tilpehöörit".

- Valaminen oli tarkkaa hommaa. Ei Iniöstä löytynyt sellaista vettä, joka olisi siihen kelvannut, vesi piti tuoda Turusta. Iniön oli liian suolaista. Ja hiekka tuli Paraisilta, muistelee Holmroos.

Hän kertoo majakan valojen sammuneen pian välirauhan jälkeen.

- Sodan aikana lentokoneiden navigointisysteemit kehittyivät niin paljon, ettei majakkaa tarvittu enää, Holmroos sanoo.

Siihen asti navigointi oli perustunut pitkälti maamerkkien seuraamiseen.

Suurin tarjous voittaa

Senaattikiinteistöt myy jatkuvasti valtion tarpeettomaksi käyneitä rakennuksia pois. Jyrki Maikola listaa esimerkkeinä vesitorneja, maston paikkoja, kirkkoja, kallioluolia ja vaikkapa Riihimäellä sijaitsevan vanhan venäläisen hautausmaan.

- Melkein minkä tahansa pystyy myymään, Maikola painottaa.

Turunmaan saaristossa myynnissä on lentomajakan lisäksi myös Korppoon Lohmin saaressa oleva Turisthemmet. Maikola otaksuu, että Turun yliopiston käytössä olleesta neljänsadan neliön kivirakennuksesta tulee arvokas kohde.

- Siellä on pelkkä rappaus huonossa kunnossa ja tontti on iso. Varakkaat, tunnetut turkulaiset henkilöt ovat olleet kiinnostuneita siitä.

Kauppoja tahkotaan tarjouskilpailulla, joten Maikola ei suostu arvioimaan millaisia summia kiinteistöistä saadaan irti.

Hän toteaa esimerkiksi lentomajakan olevan niin erikoinen kohde, että siitä voidaan maksaa mitä tahansa. Suurimman tarjouksen tehnyt saa majakan omakseen siitä huolimatta, mitä hän aikoo sillä tehdä.

Käyttötarkoitukset vaihtelevia

Maikola väläyttelee Perkalan majakan sopivan vaikka pursiseuran tai turisteja saaristossa kierrättävän matkailuyrityksen taukopaikaksi.

- Jotkut haluavat vain korjata vanhoja kiinteistöjä suojelumielessä, Maikola lisää.

Turun maakuntamuseon tutkija Eija Suna toteaa sen olevan museoviranomaisille aivan sama kuka suojellut kiinteistöt omistaa, kunhan suojelu toimii.

- Jos joku haluaa kerätä suojelukohteita, siitä vaan. Jotkut ovat hoksanneet, että ihmiset haluavat asua suojelukohteissa, ja ostavat kiinteistöjä, korjaavat ja myyvät sitten eteenpäin, Suna kertoo.

Lentomajakka ei tosin asunnoksi sovellu. Tornin halkaisija on suurimmillaan noin kaksi metriä ja ylös vievät tikkaat sijaitsevat keskellä rakennusta.

Iniön kunta ei ole käsitellyt vielä etuosto-oikeuden käyttämistä kiinteistön suhteen, mutta kunnanjohtaja Christjan Brander suhtautuu asiaan skeptisesti.

- Tuskin kunta tulee oikeutta käyttämään, Brander kommentoi.

Sekä lentomajakasta että Lohmin kiinteistöstä voi jättää tarjouksia toukokuun loppuun saakka.

TS/Arto Takala<br />Perkalassa asustava Oiva Holmroos muistaa, kun lentomajakkaa rakennettiin saareen 1930-luvulla.
TS/Arto Takala
Perkalassa asustava Oiva Holmroos muistaa, kun lentomajakkaa rakennettiin saareen 1930-luvulla.
TS/Arto Takala<br />Lentomajakka sijaitsee kalliotontilla Perkalan saaressa. Majakka ja palaneen aggregaattirakennuksen sokkeli on suojeltu.
TS/Arto Takala
Lentomajakka sijaitsee kalliotontilla Perkalan saaressa. Majakka ja palaneen aggregaattirakennuksen sokkeli on suojeltu.
TS/Arto Takala<br />Poltettu aggregaattirakennus on siivottoman näköinen myös sisältä. Koneet on viety jo aikoja sitten pois.
TS/Arto Takala
Poltettu aggregaattirakennus on siivottoman näköinen myös sisältä. Koneet on viety jo aikoja sitten pois.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.