Suomen sodan meritaisteluja
muistetaan ensi vuonna Varsinais-Suomessa

TS/Tuula Heinilä<br />Komentaja Eero Auvinen kertoo, että Saaristomeren ja Ahvenanmaan 14 meritaistelupaikasta puolta kunnioittaa jo muistomerkki.
TS/Tuula Heinilä
Komentaja Eero Auvinen kertoo, että Saaristomeren ja Ahvenanmaan 14 meritaistelupaikasta puolta kunnioittaa jo muistomerkki.

JUTTA HÖGMANDER

Suomen sodan juhlavuosi näkyy ensi kesänä Varsinais-Suomen saaristokunnissa. Kunnat järjestelevät tahoillaan tapahtumia muistaakseen alueellaan 200 vuotta sitten käytyjä meritaisteluita.

Komentaja Eero Auvisen mukaan Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla 1808 käydyt meritaistelut näyttelivät merkittävää roolia Venäjän ja Ruotsin välillä käydyssä sodassa, jonka seurauksena Suomi siirtyi vuonna 1809 Ruotsin lipun alta autonomiseksi osaksi Venäjää. Silti meritaistelut ovat jääneet maalla sodittujen varjoon.

- Saaristokahakat ja -taistelut eivät ole niinkään kansan tietoudessa, vaikka niistä on toki sekä dokumenttitietoa että suullista perimätietoa, pahoittelee ensi vuoden tapahtumia alueella kartoittavan työryhmän puheenjohtaja, Varsinais-Suomen liiton kulttuuritoimikunnan puheenjohtaja Voitto Ranne .

Ranne painottaa sitä, että meritaisteluiden muistaminen on täysin kuntien omasta aktiivisuudesta kiinni. Esimerkiksi Velkualle rakennettiin omatoimisesti jo 2000-luvun alussa Palvan meritaistelumuseo ja muistomerkki. Viime vuonna kartoitettiin EU-hankkeen turvin oman ja naapurikuntien meritaisteluita ja maihinnousuja. Tulokset ovat näkyvissä netissä.

Ensi vuonna järjestetään Palvan meritaistelun muistojuhla, ja Velkualla suunnitellaan myös matkailureittiä taistelun tapahtumapaikalle.

- Asia kiinnostaa meitä kovasti, onhan tämä tällaista aitoa paikallishistoriaa, kommentoi Velkuan kunnanjohtaja Tiina Rinne-Kylänpää .

Matkailua edistämään

Eero Auvisen mukaan Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla on 14 meritaistelupaikkaa, joista puolessa on jo muistomerkki. Juhlavuoden kunniaksi muistomerkkejä tai -laattoja toivotaan ilmaantuvan yhä useampaan paikkaan.

- Muistolaatoilla voisi olla pysyvää matkailullista käyttöä. Niistä voisi koota vaikka veneilyreitin ja merikorttiaineiston. Voisi kuvitella, että esimerkiksi ruotsalaisveneilijöitä voisi kiinnostaa aihe, kommentoi Turun yliopiston suomen historian lehtori Veikko Laakso .

Esimerkiksi Taivassalossa harkitaan muistomerkin hankkimista. Kaarina puolestaan pystyttää ensi kesänä laattaa suurellisemman muistomerkin kunnioittaakseen Ala-Lemun taistelua, joka mainittiin RuneberginVänrikki Stoolin tarinoissakin verisenä.

Tapahtumat keskittyvät Varsinais-Suomessa ensi kesään.

Turussa voi Suomen sodan kysymyksiin tutustua jo kevättalven aikana Turun yliopiston ja Åbo Akademin luentosarjan avulla. Forum Marinumissa taas avautuu Suomen sotaa merellä esittelevä näyttely.

Valtakunnallisesti huomio kohdistuu merkkivuoteen 1809, jonka juhlistamista koordinoivan valtuuskunnan puheenjohtajana toimii pääministeri Matti Vanhanen (kesk).

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.