Sähköautot hävinneet Suomen
liikenteestä lähes kokonaan

TS/Jori Liimatainen<br />Paimion ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen toimitusjohtaja Pekka Heinonen kehuu Elcat-sähköautoa ympäristötehokkaaksi, ketteräksi ja mitoiltaan kompaktiksi.
TS/Jori Liimatainen
Paimion ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen toimitusjohtaja Pekka Heinonen kehuu Elcat-sähköautoa ympäristötehokkaaksi, ketteräksi ja mitoiltaan kompaktiksi.

ANU VÄLILÄ

Liikenteen päästöongelmien ratkaisijaksi toivottuja sähköautoja on liikenteessä yhä vähemmän. 1990-luvulla useat kunnat ja yritykset hankkivat sähköautoja käyttöönsä, mutta vuosien varrella niistä on luovuttu.

Suomen Postilla oli parhaimmillaan käytössä yli 60 sähköautoa. Nyt postia kuljetetaan vain yhdellä sähköisellä, ranskalaisvalmisteisella Citroën Berlingolla Helsingin Suomenlinnassa. Viimeinen kotimainen Elcat-sähköauto poistui käytöstä vuonna 2006.

- Sähköautot ovat poistuneet hiljalleen käytöstä sen jälkeen, kun kotimaisten sähköautojen valmistus loppui. Sähköautojen kehittely on ollut käymistilassa koko 2000-luvun eikä ulkomaisista vaihtoehdoista ole löytynyt jakelukäyttöön sopivia sähköautoja, toteaa kehityspäällikkö Vesa Peltola Itella Oyj:stä.

Peltolan mukaan jakelukäyttöön kehitetyt sähköautot soveltuivat hyvin työkaluiksi ja niistä tuli paljon myönteistä asiakaspalautetta. Kokonaan Itellassa ei ollakaan luovuttu ajatuksesta, että sähköautot palaisivat jakajien avuksi.

- Litiumioniakuilla sähköautot tekevät uutta tuloaan. Esimerkiksi Ranskan posti aikoo hankkia 10 000 sähköautoa, joista ensimmäiset 500 otetaan käyttöön ensi vuonna. Me seuraamme aktiivisesti kehitystä ja kuulostelemme, mitä autonvalmistajat suunnittelevat, Peltola kertoo.

Raskaat lyijyakut suurin ongelma

Rekisterissä olevien sähköautojen määrä on laskenut Suomessa tasaisesti viime vuosina. Tilastokeskuksen tietojen mukaan rekisteröityjä sähköautoja oli vuosituhannen alussa 161 kappaletta. Viime vuoden lopussa rekisteröityjä sähköautoja oli enää 104 kappaletta.

Syy sähköautojen heikkoon menekkiin löytyy Suomen Sähköajoneuvoyhdistyksen (SAY) puheenjohtajan Kaj Bäckströmin mukaan käytössä olevista lyijyakuista. Bäckström kuitenkin uskoo, että uuden akkuteknologian myötä sähköautojen kiinnostavuus kasvaa.

- Sähköautojen suurimmat ongelmat ovat liittyneet akkujen painoon ja elinikään sekä ajomatkan rajoittuneisuuteen. Nykyiset lyijyakut painavat 400 kiloa ja yhdellä latauksella auto kulkee noin 70 kilometriä. Suurin osa energiasta meneekin akun kuljettamiseen, Bäckström kertoo.

Kaupallistamisvaiheessa olevat uudet litiumakut ovat Bäckströmin mukaan lyijyakkuja huomattavasti kevyempiä, kestävämpiä ja ympäristöystävällisempiä.

- Litiumakuilla sähköauto kulkee yhdellä latauksella kevyesti 300 kilometriä. Kun sarjatuotanto pääsee kunnolla vauhtiin, sähköautoista tulee kilpailukykyisiä myös hinnaltaan.

Nollapäästöisten verotus kevenee

Sähköajoneuvoyhdistyksen mukaan vuoden alussa voimaan astuva uusi päästöihin perustuva autoverolaki jarruttaa sähköautojen käyttöönottoa.

Yhdistys huomauttaa, että sähköautojen valmistus ja kehittäminen on tähän asti perustunut niiden verovapauteen. Uudistuksen myötä sähköautojen vero uhkaa yhdistyksen mukaan nousta kymmeneen prosenttiin.

Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Merja Sandell kumoaa yhdistyksen väitteet veronkorotuksista.

- Laki on tekniikkariippumaton, joten polttomoottoriautojen ohella myös ladattavien sähköautojen verotus kevenee. Sähköajoneuvoista maksettava autovero on ollut aiemmin 26 prosenttia ja nyt se laskee kymmeneen prosenttiin.

Verovapauden sijaan sähköautoille on voinut anoa erillisiä huojennuksia tullihallitukselta.

- Sähköautot ovat vielä kehitysvaiheessa, joten huojennusten myöntäminen on perustunut erityisharkintaan. Jos ladattavat sähköautot alkavat yleistyä, EU ottaa varmasti kantaa siihen, miten sähköautojen päästöt mitataan. Toistaiseksi tätä ei ole katsottu Suomessa tarpeelliseksi.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.