Venäjän edusmiehissä ollut sekä
sooloilijoita että tsaarin kuriireja

TS/Jorma Puusa<br />Viktor Vladimirov
TS/Jorma Puusa
Viktor Vladimirov

HANNU MIETTUNEN

Vanhempi lähetystöneuvos Vladimir Kozin ei ole ensimmäinen Tehtaankadun virkamies, joka saa suomalaisten sydämet hypähtämään. Hän ei ole liioin ensimmäinen, joka osoittautuu yksityisajattelijaksi.

Lähetystön henkilögalleria on ollut värikäs kokoelma enemmän tai vähemmän diplomaattisia vaikuttajia.

Isäntien suhtautuminenkin on vaihdellut ylenkatseesta nöyristelyyn.

Vasta itsenäistynyt Suomi pisti 1920-luvulla neuvostodiplomaatit jopa täitarkastuksiin.

Neuvostoliitto puolestaan käytti lähetystöjään sumeilematta vakoiluun. Suojelupoliisin kokoelmissa on edelleen jopa täytetty kirjekyyhky, jonka valtiollinen poliisi ampui 1930-luvulla alas lähetystön naapurista.

Sitkeimmin tuosta ajasta on jäänyt elämään lähetystösihteeri Boris Jartsevin haamu. Virka-asemaltaan vaatimaton Jartsev oli todellisuudessa Stalinin lähettämä tiedustelupalvelu NKVD:n agentti Boris Rybkin . Hänen tehtävänään oli neuvotella epävirallisesti Leningradin turvaamiseksi tehtävistä alueluovutuksista - samoista, joista talvisota myöhemmin alkoi.

Suomen johto ei miestä noteerannut, ja sotien jälkeen tätä pidettiin suurena virheenä.

KGB presidenttien väylä yli 35 vuotta

Viimeistään 1950-luvulta hyväksyttiin tosiasiana, että Tehtaankadulla oli kahdenlaisia diplomaatteja: ulkoministeriön ja niin sanotun puoluelinjan.

Vain jälkimmäisillä oli merkitystä. Todellisuudessa kyse oli KGB:n upseereista. Kuinka suuri joukko aikalaisista tiesi sen, on toinen asia. Supo päätteli arvoasetelmat jo virka-asuntojen koosta.

Tasavallan presidentit Urho Kekkonen ja Mauno Koivisto asioivat Kremlin kanssa yhteensä yli 35 vuotta suoraan KGB:n kulloisenkin Helsingin-päällikön kautta. Se oli suorempi ja nopeampi kuin virkatie.

Vastaavanlainen yhdyshenkilö eli "kotiryssä" oli Tehtaankadun henkilökunnasta useimmilla poliittisen eliitin jäsenillä. Jartsev-syndrooma teki pienistä venäläisistäkin tärkeitä.

Voimainsa tunnossa olleen suurvallan edustajat käyttäytyivät välillä kuin kenraalikuvernöörit. Sisäpolitiikkaan sekaantumisesta on syytetty etenkin suomea puhunutta suurlähettiläs Vladimir Stepanovia.

Juuri KGB-taustaisen Stepanovin ideana on pidetty marsalkka Dmitri Ustinovin 1978 tekemää ehdotusta Suomen ja Neuvostoliiton yhteisistä sotaharjoituksista. Se ei silloinkaan saanut kannatusta, mutta torjuminen tuotti tuskia.

Beljakov uhkaili panssareilla

Ehkä syvimmän trauman on jättänyt puoluemies Aleksei Beljakov , jonka suurlähettiläskausi kesti 1970-1971 alle vuoden. Viinaan menevä Otto-Wille Kuusisen oppipoika innostui toimimaan erotuomarina sekä kotikommunistien riidoissa että työmarkkinapolitiikassa.

Humalapäissään panssareillakin uhkaillut Beljakov yllytti Supon raporttien mukaan työläisiä lakkoon ja opiskelijoita vallankumoukseen. Hän lähti lopulta lomille, eikä koskaan palannut.

Uusimman tiedon mukaan potkuja ei aiheuttanut Kekkosen ärähdys, vaan kilpailevan KGB:n residentin Viktor Vladimirovin taitava juonittelu.

Vladimirov osasi käsitellä myös suomalaisia. Viiksekäs herrasmies etsi yleensä yhteistä etua ja onnistui synnyttämään ainakin illluusion vilpittömistä ystävyyssuhteista. Läntisen tiedustelukirjallisuuden mukaan Vladimirov toimi kuitenkin Suomen-komennusten välillä KGB:n pahamaineisessa osasto V:ssä. Se vastasi jopa salamurhista.

Neuvostoliitto hyödynsi suomalaisten Jartsev-syndroomaa 1970- ja 1980-luvulla myös nimimerkkikirjoittelulla puolueen ja hallituksen äänenkannattajissa. Legendaarisin nimimerkki oli " Juri Komissarov ", joksi tunnustautui myöhemmin Juri Derjabin.

Hän on jakanut Suomelle neuvojaan vielä 1990-luvullakin toimiessaan Venäjän suurlähettiläänä.

Viime vuosina Tehtaankadulla on ollut melko hiljaista. Eniten julkisuutta tuli, kun ilmeni, että Venäjän kaupallisen edustuston asuntoja oli käytetty paritukseen.

TS/Martti Kainulainen<br />Vladimir Stepanov
TS/Martti Kainulainen
Vladimir Stepanov
TS/Mikko Oksanen<br />Aleksei Beljakov
TS/Mikko Oksanen
Aleksei Beljakov
TS/Lehtikuva<br />Juri Derjabin
TS/Lehtikuva
Juri Derjabin
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.