Laitilassa ei huolestuttu fluorin
aiheuttamasta syöpävaarasta

TS/Jari Rantanen<br />Laitilan Palttilan vedenottamolla fluoria poistetaan pohjavedestä käänteisosmoosilaitteistolla. Vesilaitoksen hoitaja Henri Nurmi sanoo suodatukseen menevän tunnissa runsaat 20 kuutiota pohjavettä.
TS/Jari Rantanen
Laitilan Palttilan vedenottamolla fluoria poistetaan pohjavedestä käänteisosmoosilaitteistolla. Vesilaitoksen hoitaja Henri Nurmi sanoo suodatukseen menevän tunnissa runsaat 20 kuutiota pohjavettä.

JOHANNA LINDVALL

Suomalaisasiantuntijat ovat yllättyneitä Harvardin yliopistossa tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan juomavedessä oleva fluori aiheuttaa alle 10-vuotiaille lapsille luusyöpää. Vaaraa ei pidetä suurena.

Suomessa fluoria on normaalisti pohjavesissä rapakivialueilla, joita on muun muassa Laitilassa, Mynämäessä ja Kymenlaaksossa.

Laitilassa luonnollinen fluorimäärä on lähes kaksinkertainen raja-arvosuosituksiin nähden. Asiaan suhtaudutaan kuitenkin rauhallisesti, sillä vesilaitos poistaa liiallisen fluorin kahdella eri vedenottamolla Puntarissa ja Palttilassa.

- Vesi puhdistetaan käänteisosmoosilaitteella, jossa vesi kulkee kalvosuodattimien läpi, kertoo Laitilan vesihuoltolaitoksen työpäällikkö Pekka Askola .

- Fluorin lisäksi vedestä poistuu muitakin mineraaleja. Käytännössä vesi puhdistuu fluorista kokonaan, jonka jälkeen suodatettuun veteen lisätään luonnonvettä. Tuloksena saadaan suositusten mukaista vesijohtovettä, Askola selittää.

- Mynämäessä vesi puhdistetaan samalla tavalla, hän lisää.

Kansanterveyslaitos ei usko vaarallisuuteen

- Fluoria on tiedetty olevan maaperässä sekä pohja- ja kaivovesissä. Olennaista tässä on fluoripitoisuuksien raja-arvojen mahdollinen ylittyminen, kertoo Hannu Komulainen Kansanterveyslaitokselta.

- Suomen ja EU:n määräykset juomaveden fluoripitoisuuden raja-arvoista on enintään 1,5 mg litrassa.

Komulaisen mukaan joissakin koe-eläintutkimuksissa luusyöpäriskin kohoaminen fluorin yhteydessä on todettu, mutta todellista vaaraa ei ole.

Luusyöpä eli osteosarkooma on Suomessa todella harvinainen syöpä.

- Koe-eläimillä tehdyissä tutkimuksissa urospuolisilla rotilla todettiin aavistuksen verran kohonneempi riski luusyöpään, lisää Komulainen.

Kuopiossa lisätty juomaveteen

Kuopiossa fluorin hyötyjä pidettiin aikoinaan niin suurina, että sitä lisättiin vesijohtoveteen. Kaupungin vesihuoltokemistin Pentti Keräsen mukaan fluoria lisättiin vesijohtoveteen vuosina 1959-1992.

- Kaikissa seurantatutkimuksissa fluorilla oli positiivinen vaikutus lasten ja nuorten hampaisiin, korostaa Rauno Piippo Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksestä.

Esimerkiksi Irlannissa juomavettä fluorataan edelleen.

Asiantuntijoiden mukaan ihmisten ei kannata huolestua Harvardin tutkimuksesta. Fluori on luonnossa esiintyvä aine, joka on hyödyksi hampaiden hoidossa kariesta vastaan. Suun ja hampaiden terveys vaikuttaa myös muuhun terveyteen.

Kohtuus kaikessa, fluorissakin

Suomen syöpärekisterin ylilääkärin Risto Sankilan mukaan lapsilla on 2000-luvun aikana todettu 2-3 luusyöpätapausta vuosittain. Miehillä ja naisilla luvut ovat noin 85-87 tapausta vuosittain.

- Fluorin esiintyminen liian suurina pitoisuuksina juomavedessä on globaali ongelma. Fluoria on liikaa mm. Aasiassa ja Afrikassa, vesiasiantuntija Riku Vahala kommentoi.

- Suomessa juomavesien fluoripitoisuudet pidetään sallittujen rajojen puitteissa. Pienissä määrissä fluori on hyväksi ihmiselle, suuret määrät ovat haitaksi, korostaa Vahala.

- Suurempi riski on liukastua pesutiloissa tai hukkua uimahallissa kuin sairastua luusyöpään vesien fluoripitoisuuksien vuoksi, Piippo rauhoittelee.

- Hammastahnat, fluorihuuhtelut ynnä muut hampaiden hoidossa käytetyt fluorivalmisteet ovat täysin turvallisia käyttää, Komulainen lisää.

TS/Jari Rantanen<br />Laitilan Palttilan vedenottamolla fluoria poistetaan pohjavedestä käänteisosmoosilaitteistolla. Vesilaitoksen hoitaja Henri Nurmi sanoo suodatukseen menevän tunnissa runsaat 20 kuutiota pohjavettä.
TS/Jari Rantanen
Laitilan Palttilan vedenottamolla fluoria poistetaan pohjavedestä käänteisosmoosilaitteistolla. Vesilaitoksen hoitaja Henri Nurmi sanoo suodatukseen menevän tunnissa runsaat 20 kuutiota pohjavettä.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.