Kaisa Karppinen tahtoo kielestä vähemmän miehisen

TS/TS/Jonny Holmén<br />- Miestä ei kutsuta emännäksi. Miksi naista voi kutsua asiamieheksi? kielentutkija Kaisa Karppinen kysyy.
TS/TS/Jonny Holmén
- Miestä ei kutsuta emännäksi. Miksi naista voi kutsua asiamieheksi? kielentutkija Kaisa Karppinen kysyy.

SARI MIETTUNEN

Suomen kielen ylimmäinen asiantuntijaelin Suomen kielen lautakunta aikoo laatia kannanoton sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa valmisteilla oleva kannanotto julkaistaan joulukuun alussa Kielikello-lehdessä.

Päätöksen pontimena on kahden kielentutkijan, Kaisa Karppisen ja Mila Engelbergin , "Aloite seksistisen kielenkäytön karsimiseksi".

- Epätasa-arvoisella kielenkäytöllä tarkoitamme esimerkiksi sitä, että naisia nimitetään miessukupuolta tarkoittavilla sanoilla. Virkamies on virkamies vaikka olisi sukupuoleltaan nainen, sanoo Turussa asuva ja opiskeleva Kaisa Karppinen.

Hän on tutkinut kielen maskuliinisuutta jo vuosia, ensin kielitieteilijänä pro gradu- ja lisensiaattitutkielmissaan ja nyt oikeustieteen opiskelijana myös lainsäädännön näkökulmasta.

- Lait ja asetukset edustavat tyyliltään neutraaleja asiatekstejä. Kuitenkin niiden kieli kohtelee naisia syrjivästi tehden heidät näkymättömäksi, Karppinen sanoo.

Virkamies, lautamies, varusmies

Suomalainen lainsäädännön kieli on maskuliinisuuden kyllästämää.

- Suuressa osassa säädöksiä esiintyy mies -loppuisia sanoja. Molempiin sukupuoliin viittaavia mies -sanoja on noin 130 erilaista, Karppinen sanoo.

Sekä miehiä että naisia tarkoittavat esimerkiksi virkamies, lautamies, varusmies, talonmies, selvitysmies, asiamies, puhemies ja katsastusmies .

- En esitä, että mies pitäisi korvata henkilöllä , sillä henkilö edustaa byrokraattista suunnittelukieltä eikä ole ratkaisu tähän ongelmaan. Useimmat nimikkeet voisi silti vaivatta muuttaa sukupuolineutraaleiksi, Karppinen sanoo.

Esimerkiksi sotilaslakimies voisi olla oikeusupseeri , tiedemies tutkija ja katsastusmies katsastaja .

Sukupuolineutraalin kielen vastustajat vetoavat usein siihen, että muutokset toisivat kieleen vierasperäisiä sanoja.

- Onhan juristi toki vierasperäinen, mutta niin on presidenttikin , Karppinen kuittaa.

Joillakin tahoilla nimenmuutokseen on jo ryhdytty. Myyntimies on kauppaedustaja , rintamamies sotaveteraani ja sanomalehtimies toimittaja .

Arvoisa rouva puhemies

- On vaikea sanoa, aiheuttaako kieli tosiallista epätasa-arvoa vai onko kyse vain mielipahaa aiheuttavista sanoista. Ainakin jotkut naiset, ja myös osa miehistä, pitävät mies -loppuisia muotoja syrjivinä ja vanhanaikaisina. Asiaa pitäisi ehdottomasti tutkia kysymällä ihmisiltä itseltään, Kaisa Karppinen sanoo.

Karppisen mukaan keski-ikäiset ja vanhemmat naiset korostavat usein, ettei asia ole heille mitenkään ongelma.

Nuoremmat naiset saattavat jo sanoa suoraan, että kokevat mieheksi kutsumisen vieraaksi. Esimerkiksi Kaisa Karppisen naispuoliset opiskelukaverit pitävät outona valmistumistaan lakimiehiksi .

- En kritisoi mies -loppuisia sanoja sinänsä. Niillä voi mainiosti viitata biologisiin miehiin, mutta vain heihin. Miehet eivät hyväksyisi, jos heitä kutsuttaisiin naisiksi. Lentokoneissa asiakkaita palvelevat miehet eivät ole lentoemäntiä , vaan stuertteja .

Oma erikoisuutensa on maskuliinisuuden korostaminen: pappismies, poliisimies, lankomies .

Mikä ihmeen saamamies

Monet mies-loppuiset sanat ovat vanhahtavia ja nykyihmisille tuntemattomia. Velkojan lisäksi säädöksissä esiintyy esimerkiksi saamamies .

Saamamies ei kuulu vain vanhaan lainsäädäntöön. Se esiintyy esimerkiksi vuoden 1993 kirkkolaissa. Kirkko ei tosin kulje muutenkaan tasa-arvon eturintamassa, Karppinen heittää.

Suomen lakikieli noudattaa pitkälti Ruotsin mallia, jossa mies -loppuisia ammatti- ja muita nimikkeitä on paljon. Suuri osa näistä on vanhoja ruotsin kielestä omaksuttuja lainoja.

- On kiintoisaa, että esimerkiksi englannin kielessä vastaavat sanat ovat sukupuolineutraaleja. Siellä asiaan on kiinnitetty huomiota, esimerkiksi meidän jokamiehenoikeutemme on englanniksi sukupuolineutraalisti public right.

- Yksikään nainen ei voi vedota siihen, ettei säädös koske häntä, koska siinä puhutaan vain miehistä. Eräät naiset ovat yhtiösopimusta laatiessaan joutuneet pohtimaan, viittaako lainsäädännössä esiintyvä yhtiömies myös heihin, Kaisa Karppinen kertoo.

- Kielen muuttaminen sukupuolineutraaliksi edellyttää poliittista painetta. Nykyään käytäntö on se, että jokainen ministeriö valmistelee omat lakinsa eikä kieleen välttämättä kiinnitetä erityistä huomiota.

Suomen kielen lautakunnan sihteeri, kielentutkija Sari Maamies sanoo, ettei lautakunta voi määrätä ketään sukupuolineutraalin kielen käyttöön.

- Voimme kuitenkin kiinnittää asiaan virallisesti huomiota. Jokainen vaikuttaa asenteisiin puheillaan ja kirjoituksillaan, ja varsinkin lainsäätäjät ovat erityisasemassa, Maamies sanoo.

Kirvesmies on kirvesmies

Euroopan neuvosto on jo vuonna 1990 antanut suosituksen seksismin karsimiseksi kielenkäytöstä.

- Suomikin on neuvoston jäsenmaana tämän hyväksynyt, muistuttaa Sari Maamies.

- Terve järki on tietysti pidettävä mukana. Kirvesmiestä voi edelleen kutsua kirvesmieheksi , eikä Merimiesunionin tarvitse muuttaa nimeään.

TS/
TS/
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.