Sähköinen yhteishaku tekee
paperilomakkeista historiaa

ANU VÄLILÄ

Toisen asteen yhteishaku siirtyy sähköiseen muotoon ensi keväänä. Perinteisen paperilomakkeen sijaan ammatilliseen perusopetukseen ja lukiokoulutukseen hakevat voivat esittää hakutoiveensa nettipohjaisen järjestelmän kautta.

- Kaikki sähköistyy, mutta toiminnot eivät muutu. Yhteishaussa haetaan jatkossakin keväällä ja syksyllä. Suurin muutos koskee kevään hakua. Ensi vuoden alusta lähtien keväisin on vain yksi yhteinen hakuaika, kertoo projektipäällikkö Ritva Sammalkivi Opetushallituksesta.

Nettihaun tavoitteena on helpottaa koulutukseen hakeutumista sekä tehostaa koulutustarjontaan, opiskelijaksi ottamisen perusteisiin ja hakeutumiseen liittyvää tiedotusta.

Järjestelmän avulla myös edistetään opiskelupaikkojen täyttöä ja opinto-ohjausta sekä vähennetään päällekkäistyötä.

- Käyttöön otetaan niin sanottu yhden luukun periaate. Jatkossa esimerkiksi koulutuksen järjestäjät näkevät helposti yhdestä paikasta, kuka on ottanut paikan vastaan ja kuka ei, Sammalkivi toteaa.

Väärinkäyttö mahdollista

Uuden hakujärjestelmän kokeiluversio otettiin käyttöön syyskuussa. Palvelun toteuttamisessa on otettu mallia ammattikorkeakouluissa käytössä olevasta sähköisestä hakemuksesta.

- Ammattikorkeakoulujen nettihausta saadut kokemukset ovat olleet hyvät. Mitään ongelmia tai väärinkäyttöä ei ole tullut ilmi, Sammalkivi sanoo.

Sammalkiven mukaan sähköinen palvelu on rakennettu mahdollisimman luotettavaksi ja turvalliseksi. Tietoturvan takaamiseksi hakijoiden tiedot siirretään sähköisistä hakemuksista ja käsitellään erillisessä koulutustietojärjestelmässä.

Koska nettihakupalvelu on kaikille avoin, palvelun väärinkäyttö on Sammalkiven mukaan mahdollista. Hän pitää väärinkäyttöä kuitenkin hyvin epätodennäköisenä.

- Tavallisesti ilkivallan tekijät tavoittelevat teoillaan taloudellista hyötyä, mutta tässä tapauksessa sellaista ei ole saatavilla.

Henkilötiedot yksilöivät hakemuksen

Kavereiden keskinen pilailu tai palvelun muunlainen väärinkäyttö ei pahimmassakaan tapauksessa estä hakijaa lähettämästä omaa hakemusta.

- Henkilötiedot yksilöivät hakemuksen. Mitään ongelmaa ei synny, mikäli henkilö on ehtinyt lähettää hakemuksensa ennen kuin joku yrittää lähettää hakemusta hänen nimissään.

- Jos taas joku lähettää hakijan nimissä lomakkeen ennen kuin hakija on itse ehtinyt lähettää sitä, palvelu ilmoittaa, että hänen henkilötiedoillaan on jo lähetetty hakemus. Tässä tapauksessa hakija voi ottaa yhteyttä Opetushallitukseen, jossa vanha hakemus passivoidaan ja hakija voi täyttää uuden hakemuksen.

Hakija voi ottaa Opetushallitukseen yhteyttä myös siinä tapauksessa, että hän haluaa tehdä muutoksia omaan hakemukseensa.

- Hakuaikana hakutoiveiden muuttaminen on mahdollista, mutta hakuajan jälkeen muutoksia ei enää voi tehdä, Sammalkivi toteaa.