Oikeusministeriön työryhmä piirtelee uusia vaalialueita

VESA SOMPPI

Oikeusministeriön työryhmä valmistelee vauhdilla vaalijärjestelmän uudistamista. Kerran kokoontunut työryhmä sai heti eteensä neljä erilaista mallia vaalialueista. Piilevä äänikynnys on kaikissa niissä saatu pudotettua enimmillään 5,5 prosenttiin.

Vaalialuejärjestelmässä vaalipiireistä muodostetaan suurempia vaalialueita ääntenlaskentaa varten. Äänestettäessä käytössä ovat edelleen nykyisenlaiset vaalipiirit.

Viime eduskuntavaaleissa suurin äänikynnys 14,3 prosenttia oli Pohjois-Karjalassa. Korkea kynnys oli myös Etelä-Savossa, Lapissa, Satakunnassa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Vaalialue säilyttäisi vaalipiirit ennallaan, mutta tulos laskettaisiin vaalialueelta.

Itä-Suomen vaalialueeseen on kolmessa mallissa laskettu Kymin, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjan vaalipiirit, jolloin äänikynnys tippuisi 2,8:aan. Vaalipiiristä valittaisiin 34 kansanedustajaa. Yhdessä mallissa mukana ei ole Kymeä, jolloin edustajien määrä jäisi 22:een ja äänikynnys 4,4 prosenttiin. Yhdessä mallissa Kymi on laitettu yhteen Hämeen vaalipiirin kanssa.

Varsinais-Suomi jatkaa yhdessä mallissa itsenäisenä ja muissa se on liitetty Länsi-Suomen vaalialueeseen yhdessä Satakunnan kanssa. Alueelta valittaisiin 26 kansanedustajaa ja äänikynnys olisi 3,7 prosenttia.

Satakuntaa on kihlattu myös Pirkanmaan kanssa. Pohjois-Suomen vaalialueeseen tulisivat Oulun ja Lapin vaalipiirit.

Pienimillä ääniosuuksilla eduskuntaan pääsi viime vaaleissa Uudenmaan vaalipiiristä. Siihen ei ole vielä kajottu, vaikka työryhmää johtava hallintoneuvos Lauri Tarasti esitti Uudenmaan vaalipiirin jakamista vuosi sitten julkaisemassa kirjassaan. Myös Helsingin vaalipiirin on annettu jatkaa nykyisellään.

Sisä-Suomessa vaihtoehtoja

Sisä-Suomen vaalialueessa Keski-Suomen kanssa vuorottelevat Hämeen ja Pirkanmaan vaalipiirit. Yhdessä mallissa ne on niputettu yhteen ja yhdessä vaihtoehdossa Keski-Suomi on yhdistetty Vaasan vaalipiirin kanssa. Vaasan vaalipiiri säilyy muissa esimerkeissä nykyisellään. Jos Vaasan vaalipiiriä ei yhdistetä, sen äänikynnys jää itsenäiseksi jäävän Varsinais-Suomen kanssa kaikista suurimmaksi eli 5,5 prosenttiin. Keski-Suomen kanssa muodostettavassa vaalialueessa kynnys laskisi 3,6:een.

Työryhmän jäseninä ovat puoluesihteerit, jotka ovat vaalijohtaja Arto Jääskeläisen mukaan ottaneet tehtävän vakavasti. Aiemmat kokemukset vaalijärjestelmän uudistamisesta saavat Jääskeläisen kuitenkin mietteliääksi. Useat yritykset ovat kariutuneet puolueiden vastustukseen.

- Saa nähdä, kestääkö aktiivisuus loppumetreille asti, hän arvioi.

Jääskeläisen mukaan esillä olleet mallit ovat pelkkää sormiharjoittelua ja työryhmän jäsenet voivat esittää myös omia mallejaan. Työryhmän määräaika päättyy ensi maaliskuun lopussa.

Koko maa epätodennäköisin

Jääskeläisen mukaan yksi mahdollisuus on koko maan käsittävä vaalipiiri. Hän pitää sitä kuitenkin kaikkein epätodennäköisimpänä vaihtoehtona, koska yhden edustajan paikan saaminen onnistuisi hyvinkin pieniltä ryhmittymiltä.

- Eihän siinä sinänsä mitään väärää olisi, mutta eduskunnan työ tulisi silloin hyvin sirpaleiseksi. Yhteinen näkemys on, ettei siihen pidä pyrkiä.

Jääskeläisen mukaan nykyinen tilanne on hyvä, koska pienimmässä eduskuntaryhmässä on viisi jäsentä. Koko maan kattavassa järjestelmässä useita yhden edustajan ryhmiä voisi nousta eduskuntaan.