Huijarit hyödyntävät käyttäjien uteliaisuutta ja huolimattomuutta

SEPPO SUDENNIEMI

Matkapuhelinten kiusana on viime vuosina ollut vain vähäinen määrä haittaohjelmia ja pienimuotoisia virusepidemioita. Tietoturvan taso kännyköissä on hyvä jo laitteiden suunnittelusta alkaen, mutta itse käyttäjien toiminnoissa olisi kohentamista. Jotkut menevät mobiilihuijarien loukkuun, ja toiset taas eivät huolehdi kännykkänsä turvallisuudesta.

TNS-gallupin kyselyn mukaan peräti 35 prosenttia 15-79-vuotiaista kännykänkäyttäjistä oli jättänyt liittymäänsä tehdasasetukset, mutta varsinkin nuoret ja opiskelijat vaihtoivat ne heti.

- Pin-koodin vaihtaminen on helppo perusturvatoimi, mutta vanhempi polvi tarvitsee siitä lisävalistusta eli heidänkin pitää lukea tietoturvaohje, totesi tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliiton FiComin viestintäpäällikkö Nora Elers tiistaina päivitettyä ohjetta julkaistaessa.

Uhat pysyvät

Tietoturvaohjeen ovat laatineet FiComin kanssa DNA, Elisa, Ericsson, F-Secure, Nokia, TeliaSonera Finland sekä Viestintävirasto. FiComin toimitusjohtajan Reijo Sventon mukaan viime vuonna avattu ohje sai hyvän vastaanoton paitsi käyttäjien parissa, myös Euroopan Verkko-ja tietoturvaviraston ENISAn taholta. Kansalaistiedottamisella pyritään selkokielellä ja teknologisia esityksiä välttäen ennalta ehkäisemään tulevat epidemiat.

Viestintäviraston ip-verkot-yksikön päällikön Sami Kilkkilän mukaan mobiilidatan määrät tuplaantuvat vuodessa. Huijausuhat pysyvät, mutta muuttuvat palvelujen mukana. Laajakaistojen tietomassat ovat otollinen kohde rosvoille.

Huijarit hyödyntävät ihmisten uteliaisuutta. Matkapuhelimeen voidaan soittaa tai lähettää viestejä tuntemattomasta numerosta, ja kun käyttäjä saadaan soittamaan, hän lankeaa maksulliseen numeroon. Kyselyssä 40 prosenttia sanoi soittavansa takaisin ja innokkaimpia olivat nuoret.

Troijalaiset hyökkäävät

Houkuttamisesta on eri versioita, ja kohteina ovat usein nuoret. Kesällä bluetooth-yhteyden kautta lähetettiin viestiksi naamioitu virus, joka saastutti Joensuun Ilosaari-rockin osallistujien ja myöhemmin Helsingissä Lordin konsertin kävijöiden puhelimet.

Haitat näkyvät puhelimen toimimattomuutena, tiedon häviämisenä ja laskutuksen kasvuna.

Mobiilihaittoja on tänä vuonna kirjattu 377, kun niitä oli kolme vuotta sitten 27. Haittoja on F-Secure Oyj:n teknisen päällikön Erkki Mustosen mukaan vähän verrattuna internetiin, missä väijyy 320 000 haittaohjelman massa.

Suuri osa kännyköiden haitoista on niin sanottuja Troijan hevosia eli käyttäjä itse lataa tai ohjelma lähetetään koneelle naamioituna johonkin toiseen kaapuun. Kännyköiden suojaus on Mustosen mukaan hyvä, koska tietoturvallisuus on ollut esimerkiksi Nokian N-ja E-sarjoja suunniteltaessa lähtökohta. Vanhat haitat eivät niihin pääse tai asennu, eivätkä uudetkaan onnistu.

- Jos kännykkä saastuu, niin pitää mennä myyjän luo tai operaattorin palvelupisteeseen. Suuri osa haitoista on poistettavissa ja verkosta löytyy siihen välineitä esimerkiksi F-Securen sivuilta. Muistikortti voi olla saastunut ja se pitää vaihtaa uuteen, kun työkaluja aletaan ladata, mutta välillä haitanpoisto vaatii tehdasasetusten palautukset, Mustonen neuvoi.