Kouluttamaton reservi on paperitiikeri

Lehtikuva<br />Puolustusministeri Jyri Häkämies (vas.) ja amiraali Juhani Kaskeala painottivat kansainvälisen yhteistyön merkitystä maanpuolustuskurssin avajaisissa Säätytalolla Helsingissä.
Lehtikuva
Puolustusministeri Jyri Häkämies (vas.) ja amiraali Juhani Kaskeala painottivat kansainvälisen yhteistyön merkitystä maanpuolustuskurssin avajaisissa Säätytalolla Helsingissä.

Puolustusvoimain komentaja amiraali Juhani Kaskeala arvioi, että Suomen sodan ajan joukkoja on ensi vuosikymmenen kuluessa pakko vähentää ainakin sadallatuhannella sotilaalla, mikäli Suomi haluaa säilyttää edes tyydyttävän varustautumisen tason.

  Joukkomäärästä päättäminen on hänen mielestään seuraavan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon avainpäätöksiä.

- Vain hyväksymällä toteuttamiskelpoiset, realistisiin rahoituskehyksiin mahtuvat joukkotavoitteet on mahdollista välttyä virheinvestoinneilta. Voimavarat tulee voida keskittää niihin joukkoihin, jotka 10-15 vuoden tähtäimellä varmuudella pystytään kunnolla varustamaan ja kouluttamaan, hän korosti maanantaina 182. Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä.

Kaskealan mielestä tämän päivän sodankäyntiin soveltumattomista, täysin puutteellisesti varustetuista ja kertausharjoittamattomista joukoista on luovuttava ajoissa. Muutoin niistä tulee organisaatiotamme rasittavia paperitiikereitä.

Suomessakin sodan ajan joukkojen määrä on jo puolitettu sitten 1990-luvun alusta 350 000 sotilaaseen.

Puolustusmateriaalin hinnat nousevat

Sodan ajan joukkojen vähentäminen oli Kaskealan puheessa olennaisesti kytköksissä puolustusmateriaalin hintojen noususta. Hän arveli, että ensi vuosikymmenellä puolustusvoimien hankintabudjetin ostoarvo puolittuu, vaikka menojen euromääräinen taso inflaatiolla korjattuna säilyisikin ennallaan.

- Puolustusmateriaalin hintojen näet uskotaan nousevan keskimäärin seitsemän prosenttia vuosittain. Seurauksena tulee väistämättä olemaan joko joukkojen määrän tai varustautumisasteen lasku, hän ennusti. Hänen mielestään resurssien rajallisuus pakottaa korvaamaan määrää laadulla.

Kaskeala pitää välttämättömänä, että puolustusvoimien suorituskykyyn haetaan lisäarvoa kansainvälisestä yhteistyöstä. Hän huomautti, että yksikään länsieurooppalainen valtio ei enää kustannussyistä kykene pitämään yllä itsenäistä puolustusta.

Kaskealan mukaan valtioiden keskinäinen riippuvuus kaikessa toiminnassa on väistämättä kasvamaan päin, haluttiin sitä tai ei.

- Jokainen valtio - liittoutunut tai liittoutumaton - joutuu poliittisista sitoumuksistaan riippumatta hakemaan yhteistyökumppaneita, hän tiivisti.

Kaskeala toi näkyvästi esiin, että Suomen puolustusjärjestelmä perustuu vastakin yleiseen asevelvollisuuteen. Samaten hän painokkaasti korosti, että puolustusvoimat ei ole luopumassa alueellisen puolustuksen doktriinista eli opista.

Rajat ylittävää yhteistyötä

Puolustusministeri Jyri Häkämies (kok) vaati omassa puheenvuorossaan entistä tiiviimpää eri hallinnonalat ylittävää yhteistyötä kriisinhallinnassa. Hän korosti, että ratkaisevaa ei ole se, mikä hallinnonala kutakin operaatiota toteuttaa vaan millaisia tuloksia siinä saavutetaan.

Häkämiehen mielestä Suomen aktiivinen osallistuminen kriisinhallintaan tulisi ottaa huomioon arvioitaessa maamme kehitysapupanosta. Hän otti esimerkkinä esiin Afganistanin ja luetteli mahdollisia yhteistyömuotoja.

- Varusmieskoulutuksen erityisosaajina voisimme esimerkiksi peruskouluttaa henkilöstöä maan asevoimille sekä antaa vaativampaa sotilaskoulutusta jo peruskoulutuksen saaneille, hän ehdotti.

Suomella voisi olla myös ajatuksia siitä, miten maanviljelijät saataisiin pois oopiumin viljelystä ja siirtymään väestön elintarvikehuoltoa nykyistä paremmin palveleviin lajikkeisiin.