Kotimaa

Poliisien tekemiä rikoksia paljastuu noin 600 vuodessa

TS/Jane Iltanen<br />Poliisin ylijohdon tilaama väitöstutkimus pohtii keinoja tehostaa lainvalvojien valvontaa. Suomalaista poliisia kuitenkin arvostellaan virka-aseman väärinkäytöstä vain harvoin.
TS/Jane Iltanen
Poliisin ylijohdon tilaama väitöstutkimus pohtii keinoja tehostaa lainvalvojien valvontaa. Suomalaista poliisia kuitenkin arvostellaan virka-aseman väärinkäytöstä vain harvoin.

URHO BLOM

Oikeuskansleri Jaakko Jonkan mukaan poliisin tekemiä rikoksia ilmenee Suomessa vuosittain noin 600. Näistä suurin osa on melko lieviä rikkeitä, kuten liikennerikoksia.

Tänään Helsingin yliopistossa tarkastettavasta Marko Viitasen väitöskirjasta ilmenee puolestaan se, että vain harvoin suomalainen poliisi tavoittelee esimerkiksi taloudellista etua virka-asemansa avulla.

Silti tutkija kehottaa poliisia varautumaan siihen, että sen toimintaa tarkastelisi tulevaisuudessa poliisista kokonaan irrallinen itsenäinen taho.

Viitanen ei ole tähän asti suostunut kertomaan tutkimuksestaan juuri muuta kuin sen tilaajan.

- Työ on toimeksianto poliisin ylijohdolta, hän valottaa.

Selvityksen taustalla vaikuttaa tarve saada poliisin valvontaan selkeät pelisäännöt.

Tutkimusten mukaan poliisi ei ole onnistunut vakuuttamaan ihmisiä siitä, että se itse kykenisi puolueettomasti tutkimaan ja ehkäisemään omia väärinkäytöksiään ja korruptiota.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vuonna 2004 Oikeus-lehdessä julkaistussa artikkelissaan Viitanen on todennut poliisirikosten tutkinnan ja poliisin valvonnan nousseen maailmalla laajempaan julkisuuteen, koska sen on yleisesti koettu olevan ainoa keino poliisin toimintaan vaikuttamiseksi.

Tuolloin Viitasen välitilinpäätös oli huolestuttava. Hän totesi lainvalvojien tehokkaan valvomisen yhteiskunnassa olevan lähes mahdoton tehtävä.

Poliisit vastahakoisia

Poliisit ovat itse pitkään vastustaneet kaikenlaista ulkopuolista valvontaa. Artikkelissaan ja uuden tutkimuksensa tiivistelmässä Viitanen nostaa esiin lähinnä kaksi vaihtoehtoa poliisin valvonnan tehostamiseksi.

Ensimmäisenä vaihtoehtona on nykyjärjestelmän kehittäminen, jossa poliisi ja ulkopuolinen taho yhdessä selvittäisivät poliisirikoksia.

Toinen vaihtoehto on itsenäisen toimielimen perustaminen. Käytännössä tämä merkitsisi kokonaan uuden organisaation luomista. Viitasen tiivistelmä näyttäisi tukevan jälkimmäistä kantaa.

Jälkimmäisen vaihtoehdon toteutuminen merkitsisi kavennusta poliisin mandaattiin. Uuden viraston perustamista on kabineteissa vastustettu poliisin oikeusturvaan vetoamisen lisäksi myös rahallisista syistä.

Väkiluvultaan pienessä ja pinta-alaltaan laajassa Suomessa uuden elimen perustaminen tulisi veronmaksajille kohtuuttoman kalliiksi.

Tätä mieltä on esimerkiksi oikeuskansleri Jonkka.

- En tällä hetkellä näe tarvetta uuden elimen perustamiselle. Nykyjärjestelmää uudistamalla pärjäämme hyvin, hän toteaa.

Ongelmana kuitenkin on, että poliisin toimien kyseenalaistaminen jää pääosin asianomistajien oma-aloitteisuuden varaan. Suomessa poliisia ei Viitasen mukaan juurikaan arvostella esimerkiksi rasistisesta tai seksistisestä käyttäytymisestä.

Tästä ei voida silti tehdä suoria johtopäätöksiä, kuten tutkija itsekin toteaa teksteissään.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.