Supo palkkaa professori Rentolan tutkimaan lähimenneisyyttään

TS/Timo Jerkku<br />Kimmo Rentola
TS/Timo Jerkku
Kimmo Rentola

HANNU MIETTUNEN

Suojelupoliisin lähimenneisyyttä ryhdytään tutkimaan Supon itsessä käynnistämässä historiaprojektissa. Tehtävän on saanut Turun yliopiston poliittisen historian professori Kimmo Rentola , joka on työskennellyt Suojelupoliisin palveluksessa jo aiemmin 2004-2006.

Turkuun viime syksynä suoraan Suposta tullut Rentola on pyytänyt yliopistolta virkavapaata vajaaksi vuodeksi ja siirtyy vastaavaksi ajaksi Supon palkkalistoille. Virkavapaa on jo myönnetty, ja se alkaa syyskuun alusta.

Rentola itse on projektista melko vaitonainen ja kiistää ehdottomasti olevansa mikään yhden miehen "totuuskomissio".

Esille nousevat myös KGB ja Stasi

Toimeksianto liittyy Suojelupoliisin 60-vuotisjuhliin, joita vietetään 2009. Tutkittavan ajanjakson rajausta ei ole Rentolan mukaan vielä päätetty.

- Se tulee joka tapauksessa lähemmäs nykypäivää kuin tähänastisissa tutkimuksissa, hän sanoo.

Etukäteen ajatellen kuumin peruna ovat suomalaisten suhteet entisen itäblokin tiedustelupalveluihin eli lähinnä Neuvostoliiton KGB:hen ja DDR:n Stasiin. Aikomus on käydä läpi myös kiisteltyä Rosenholz-materiaalia.

- Jos se on käytettävissä, tottakai sitä käytetään, Rentola sanoo.

Hän huomauttaa, että yksittäisten nimien julkistamiseen liittyy aina eettisiä pulmia.

- Siinä on sama ongelma kuin Alpo Rusin tapauksessa. Mukana on ihmisiä, joita vastaan ei koskaan nosteta edes syytetä tai tuomita mistään rikoksesta. Ihminen leimataan siinä silti vahvasti, Rentola sanoo.

Suojelupoliisissa hankkeesta vastaava apulaisjohtaja Matti Simola ei halunnut tiistaina kommentoida asiaa.

Salassapito 60 vuotta, poikkeusluvalla 25

Suojelupoliisi on laadituttanut itsestään jo aiemmin kaksi historiateosta. Vuonna 1994 ilmestynyt Turvallisuuspoliisi 75 vuotta ja 1998 ilmestynyt Isänmaan puolesta - Suojelupoliisi 50 vuotta koostuivat useiden eri kirjoittajien yksittäisistä artikkeleista. Rentola oli mukana molemmissa.

Teosten aikajänne ei kuitenkaan ulottunut yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta kuin 1970-luvun alkuun.

Suojelupoliisi on avannut arkistojaan 1990-luvun alusta alkaen. Sen edeltäjien eli Etsivän keskuspoliisin ja Valtiollisen poliisin eli Valpon kaikki arkistoaineisto on luovutettu Kansallisarkistoon tutkijoiden vapaasti käytettäväksi.

Vuonna 1949 perustetun Suojelupoliisin arkistossa noudatetaan 60 vuoden salassapitoaikaa, mutta siitä myönnetään harkinnanvaraisia poikkeuksia. Käytännössä tutkimuslupia on myönnetty tähän asti 25 vuotta vanhempaan aineistoon.

TS/Veikko Wahlroos<br />Professori Kimmo Rentola on työskennellyt jo aiemmin Supon palveluksessa.
TS/Veikko Wahlroos
Professori Kimmo Rentola on työskennellyt jo aiemmin Supon palveluksessa.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.