Merellisestä luksusalueesta tuli ahdas sekamelska

TS/Tatu Lertola<br />Monikerroksisten uudistalojen keskeltä löytyy vehreä keidas; luonnonläheinen vanha kesämökki.
TS/Tatu Lertola
Monikerroksisten uudistalojen keskeltä löytyy vehreä keidas; luonnonläheinen vanha kesämökki.

ERJA TAPANA

- Rumaa ja rikkonaista. Arkkitehtuuri on sekavaa; liian monta erilaista rakennustyyppiä lähekkäin. Saaren koillisrinne on yksi pahimmista paikoista, toteaa kaavoitusarkkitehti Päivi Siponen katsellessaan Turun Papinsaaren korskeiden talvihuviloiden sekamelskaa.

Siponen ei ole osallistunut Papinsaaren kaavoittamiseen, mutta Hirvensalon aluearkkitehtina hän työstää parhaillaan Friskalan ja Maunulan kaavoja.

Sadan hehtaarin laajuiseen, maisemaltaan ainutlaatuiseen kallioiseen Papinsaareen puuhattiin kaavaa parikymmentä vuotta. Kuusi kertaa kaupunginvaltuusto palautti ehdotuksen uuteen käsittelyyn. Viimein 1998 asemakaava sai ympäristöministeriön vahvistuksen.

- Kaavoitus oli aikanaan hankala ja poikkeuksellinen työ. Alue on täynnä vanhoja, suullisia ja kirjallisia rasitteita kuten venevalkamat.

Pitkin prosessia ilmaantui uusia ja taas uusia kaavamuutoksia, kaikkiaan kymmenkunta, Siponen toteaa.

2000-luvun alkuvuosista alkaen pieni saari on ollut yhtä louhostyömaata; hienot kalliomaisemat on surutta murskattu rakennusten tieltä.

Metsikössä vielä pieniä mökkejä

Massiivisten rakennusten katveesta metsikön keskeltä löytyy vielä vanhoja pieniä mökkejä, joiden vehreä luonto marjapensaineen muistuttaa siitä, millainen Papinsaari ennen mieletöntä rakentamista oli.

Vuonna 2001 valmistuneen Hirvensalon osayleiskaavan mukaan saarille tulee rakentaa maastoa ja maisemaa myötäillen. Papinsaaressa ei määräyksiä ole noudatettu, koska tasamaarakentamiseen tähtäävä asemakaava ehätti valmistua kolme vuotta aiemmin.

Asemakaava on toteutettu maanomistajien ehdoilla. Saaressa sovellettiin myös uutta periaatetta, jonka mukaan tontit myytiin tarjousperustein. Rankka rakentaminen ja louhinta ovat jyrkkien kallioiden ja herkkien maisemien keskellä aiheuttaneet pahimmissa paikoissa maiseman täydellistä muuttumista. Samalla asumusten hinnat nousivat koviin lukemiin.

"Rivitalot istuvat maisemaan"

Kaavoitusarkkitehti löytää saaren rakentamisessa tyydyttäviäkin toteutuksia.

- Pohjoisrannan tuntumaan ensimmäisinä valmistuneet, rakennusyhtiö Hartelan urakoimat rivi- ja pientalot ovat hyvää arkkitehtuuria ja istuvat maisemaan. Myös Rovastinkadun ja Papinsalmenkadun loppupään rivitalot ovat viihtyisän näköisiä; eivät luksusta mutta hyvää perusrakentamista.

- Papinsaaren kaava on hyvin väljä, ja se on antanut paljon vapauksia rakentajille. Saaressa onkin paljon kummallisuuksia, koska asuinpientaloalueille ei ole määritelty värejä eikä rakennusten etäisyyttä. Jälki on pahimmissa paikoissa hirveä: kaksiväriset rakennelmat ja lähes kiinni toisiinsa rakennetut tykkänään erilaiset talot ja kattotyypit eivät silmiä hivele. Yksi hurjimpia alueita on Papinjyrkkä, arkkitehti sanoo.

- Lopputulosta olisi kohentanut se, jos tontit olisivat olleet isompia, monikerroksiset rakennukset olisivat istuneet luontevammin maisemaan. Mutta jotkut maanomistajat halusivat pilkkoa aluettaan pienempiin tontteihin. Niiden kysyntä kun oli suuria tontteja vilkkaampaa. Paremmalla suunnittelulla lopputulos olisi ehkä ollut eheämpi, Siponen uskoo.

Taloista yli puolet rakentamatta

Rakennusoikeutta kaavaan on merkitty 60 000 kerrosneliötä. Omakotitalot ovat etupäässä 200-300 neliön kokoisia, rivitalokotien koot vaihtelevat pienistä suuriin. Tosin kaikille eivät 400 neliönkään palatsit riittäneet. Yhä rakennuskiellossa on massiivinen talo, johon myönnetyn 400 asuinneliön sijaan oltiin toteuttamassa 600 neliön kotia.

Papinsaaren rakentaminen on edennyt verkkaisesti, sillä tonttien kysyntä on hiipunut. Nyt saareen suunnitellusta talomäärästä on vasta puolet toteutettu.

Hartela on aloittamassa toisen rakennuskohteensa urakoimisen, mutta saaren suurimmat rakennusoikeudet saaneella yhtiöllä on vielä reippaasti yli puolet kerrosneliöistään toteuttamatta. Myös Saarni-yhtiöt on myynyt vain osan tonteistaan. Pienille tonteille urakoidut massiiviset talot eivät synnyttäneetkään luksusaluetta vaan kirjavan sekasotkun.

Papinsaaren maa on lähes kokonaan yksityisomistuksessa. Suurin maanomistaja on Hartela, jolla on rakennusoikeutta 23 700 kerrosneliötä. Kari Saarnin omistama Varsinais-Suomen Kotimaiseman osuus on 8 000 ja maanviljelijä Tauno Kaistaniemen 5 000 kerrosneliötä.

Katujen ja kunnallistekniikan rakentamiseen upposi noin 1,8 miljoonaa euroa.

Laskusta maanomistajat maksoivat reilun kolmanneksen, kaupunki loput.

TS/Tatu Lertola<br />Herkkämaastoiseen saareen rakennetaan kovalla kouralla. Johtava periaate on, että alkuperäinen maisema hävitetään tykkänään.
TS/Tatu Lertola
Herkkämaastoiseen saareen rakennetaan kovalla kouralla. Johtava periaate on, että alkuperäinen maisema hävitetään tykkänään.
TS/Tatu Lertola<br />Papinsaaren koillisosassa suositaan suuria lasiseiniä.
TS/Tatu Lertola
Papinsaaren koillisosassa suositaan suuria lasiseiniä.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.