Tuomikirvat
voivat aiheuttaa
suuria tuhoja kevätviljoille

TS/Metla/kuva-arkisto<br />Ruskomäntypistiäiset tekevät selvää jälkeä männyn neulasista.
TS/Metla/kuva-arkisto
Ruskomäntypistiäiset tekevät selvää jälkeä männyn neulasista.

ELINA MALKAMÄKI

Tuomikirvojen pelätään aiheuttavan suuriakin tuhoja kevätviljoille Lounais-Suomessa. Maa-ja elintarviketalouden tutkimuskeskus perustaa ennusteensa kirvojen talvimuninnasta kerättyihin tietoihin.

Kasvinsuojeluohjaaja Irmeli Markkulan mukaan tuhojen vaara on tänä keväänä lounaisnurkassa suurempi kuin muualla maassa, sillä kuoriutumiskelpoisia munia on laskettu olevan moninkertaisesti.

Erityisesti ohraa ja kauraa kiusaavat tuomikirvat tunkeutuvat oraisiin ja kuluttavat kasvin energiaa imemällä niistä nesteitä. Versojen vähenemisen ja jyvien painon alentumisen takia sadon määrä voi laskea jopa 20-30 prosenttia.

Touko-kesäkuun vaihteessa syntynyt siivekäs kirvasukupolvi lentää viljoihin joko suoraan tai heinikoiden kautta. Markkulan mukaan vahinkojen määrä riippuu siitä, missä kasvuvaiheessa kirvat viljoihin saapuvat.

- Kriittisin vaihe on kesäkuun lopulla.

Kotipuutarhassa näkyy jo ennusmerkkejä

Markkulan mukaan kirvat tulevat kiusaamaan myös kotipuutarhureita. Mansikan lehtiä rouskuttavia nälvikkäitäkin odotellaan viime kesän tapaan runsaasti.

- Tässä vaiheessa on hyvä seurata tilannetta omassa pihassa ja käännellä oksia. Esimerkiksi mustaherukan äkämäpunkkien äkämäsilmut näkyvät jo, joten ne voi kerätä pois, Markkula vinkkaa.

Lämpimien kevätpäivien herättelemät hyönteiset saattavat Markkulan mukaan vielä kokea tylyn kohtalon, jos säät kylmenevät.

- Vaikka aika kestäviähän ne ovat, kunhan ei tule kovia pakkasia.

Ytimennävertäjätkin jo liikkeellä

Tutkija Antti Pouttu Metsäntutkimuslaitokselta kertoo, että ensimmäiset ytimennävertäjät ovat jo lähteneet lentoon.

- Se johtuu siitä, että päivälämpötila on noussut yli 10 asteeseen, Pouttu sanoo.

Mäntyjen pahimpina vihollisina pidettävät ytimennävertäjät harsuunnuttavat ja kuivaavat latvuksia. Kuoriaisen ruokapöytänään käyttämän puun latvus muuttuu vähitellen piikkimäiseksi, kun ontoiksi koverretut versot tippuvat alas.

Poutun mukaan puun kuoren alla lisääntyvä ytimennävertäjä ei kärsi kevätpäivien kylmenemisestä.

- Kehitys voi hidastua, mutta muuten se on siellä säiltä turvassa, Pouttu sanoo.

Uudet aikuiset nävertäjät kuoriutuvat kesä-heinäkuun vaihteessa.

Ruskomäntypistiäisen toukkien jäljet näkyvät lounaisen Suomen metsissä viimeistään kesäkuussa.

- Turusta ja saaristoalueilta on viime vuodelta ilmoituksia ruskomäntypistiäisestä, joten todennäköisesti sitä ilmenee tänäkin vuonna. Määrien ennustaminen on kuitenkin vaikeaa, sanoo Pouttu.

Männyn neulasia nakertavat ruskomäntypistiäisen toukat voivat lämpiminä ja kuivina kesinä syödä laajalta alueelta puita liki paljaaksi.

- Koska ne syövät vain vanhoja neulasia, tuhot näyttävät pahimmalta juhannuksen aikaan. Sen jälkeen alkaa uusi kasvu, Pouttu kertoo.

Hänen mukaansa tuholaiset aiheuttavat puustolle usein kasvutappioita.

- Huonokuntoisimmat puuyksilöt voivat kuolla.

TS/Antti Pouttu<br />Pystynävertäjä on männyn pahimpia vihollisia.
TS/Antti Pouttu
Pystynävertäjä on männyn pahimpia vihollisia.