Lutanjärven pohjamuta kertoo maisemasta vuosisatoja sitten

TS/TS/Jari Rantanen<br />Filosofian tohtori Elisabeth Grönlund kääri Kari Ratilaisen kanssa Lutanjärven pohjasta nostetun näytteen folion sisään kylmälaatikkoon pakattavaksi.
TS/TS/Jari Rantanen
Filosofian tohtori Elisabeth Grönlund kääri Kari Ratilaisen kanssa Lutanjärven pohjasta nostetun näytteen folion sisään kylmälaatikkoon pakattavaksi.

JARI RANTANEN

Lutanjärven pohjasta Eurajoen ja Lapin kuntien rajamailta erikoisella jäädytyslaatikolla nostettu näyte tuo terveisiä muutaman sadan vuoden takaa. Dosentti Heikki Simola ja yliteknikko Kari Ratilainen pakkasivat kevään viimeisillä jääkeleillä järven pohjasta saadun näytteen huolellisesti hiilihappojään kanssa kylmäkuljetuslaatikkoon saadakseen sen jäätyneenä Joensuun yliopiston laboratorioon ja filosofian tohtori Elisabeth Grönlundin tutkittavaksi.

Grönlund alkaa hakea Lutanjärven pohjan kerrostumista siitepölyhiukkasia. Niistä saatavat tiedot ovat osia tutkijoiden isossa palapelissä, jolla hahmotellaan eteläisen Satakunnan kasvillisuus- ja maisemakuvan muutoksia ja päätellään, miten meri on vetäytynyt jääkauden jälkeen ja milloin ihminen on ensimmäisen kerran ottanut maita viljeltävikseen.

Joensuun yliopiston ekologian tutkimusinstituutin ryhmä otti tiistaina kairausnäytteitä Lutanjärven lisäksi Lapin Hivonsuolta. Lapista matka jatkui Köyliöön ja Köyliönjärven jäälle hakemaan näytteitä pohjasta. Euralaiselta suolta näytteitä kairattiin jo viime kesänä.

Lapissa tutkimuksia rahoittaa museovirasto, Eurassa ja Köyliössä Satakunnan kulttuurirahasto. Tutkimukset liittyvät Satakunnassa tehtyihin arkeologisiin kaivauksiin. Lapissa näytteiden kairaajat liikkuvat Sammallahdenmäen pronssikautisten hautaröykkiöiden edustalla, ja tutkimuksilla yritetään selvittää muun muassa, miten kaukana meri on ollut Sammallahdenmäestä, kun kiviröykkiöt on koottu.

- Siitepölyä sataa koko kesän ajan järven pintaan ja vajoaa sitten ja kerrostuu pohjaan. Samoin tapahtuu suoturpeessa, Grönlund sanoo ja toivoo löytävänsä näytteistä etenkin viljan siitepölyhiukkasia, jotka kertoisivat ihmisen asumisesta ja toiminnasta alueella.

Hän uskoo tulosten nyt otetuista näytteistä valmistuvan vielä tämän vuoden puolella. Pelkkä siitepölyhiukkasten etsiminen ja laskeminen ei riitä johtopäätösten tekoon, vaan myös näytteiden ikä on selvitettävä radiohiililaboratoriossa tehtävällä ajoituksella.