Vain tehokas metsästys
voi pelastaa taimikot hirviltä

TS/Timo Jerkku<br />- Tästäkin on päälatva poikki, Lounametsän alueneuvoja Teemu Katunpää esittelee. Hirvituhot ovat Mynämäessä niin yleisiä, etteivät kaikki metsänomistajat edes ilmoita niistä.
TS/Timo Jerkku
- Tästäkin on päälatva poikki, Lounametsän alueneuvoja Teemu Katunpää esittelee. Hirvituhot ovat Mynämäessä niin yleisiä, etteivät kaikki metsänomistajat edes ilmoita niistä.

ERJA HYYTIÄINEN

Hirvien taimikoille aiheuttamien tuhojen määrä kasvaa rajusti hirvikannan vankistumisen rinnalla. Pahimmat tuhot ovat Mynämäen alueella, missä hirviä on lähes kaksinkertainen määrä tavoitetasoon nähden.

Seudun metsänomistajat ovat niin turhautuneita tilanteeseen, etteivät jaksa hakea korvauksia. Metsänhoitoyhdistys Lounametsän valtuuston mukaan ainoa ratkaisu on tehokas metsästys.

Lounametsän alueneuvojan Teemu Katunpään mukaan hirviongelmaan on löydettävä ratkaisu eri toimijoiden yhteistyönä. Avainasemassa ovat hirvikantaa harventavat metsästäjät. Tiukasti rajatut metsästysalueet sekä Mynämäen korvessa oleva luonnonsuojelualue ovat muodostuneet hirville turva-alueiksi. Sen on huomannut Mynämäen ja Vehmaan riistanhoitopiirien rajakohdassa asuva Niilo Koskivaara .

- Kumpikaan jahti ei tule liian lähelle toistaan, ja hirvet ovat oppineet tulemaan tänne turvaan. Metsästysaikaan minä näen niitä tuossa metsässä seisoskelemassa, Koskivaara sanoo.

Katunpään mukaan metsänomistajien toiveena onkin, että metsästäjät pudottaisivat liian suureksi kasvaneen hirvikannan yhteisellä ponnistuksella. Tuhojen määrä kun on suorassa suhteessa kaatoihin.

Ruotsissa jo mustuneita puita

Taimikoille aiheutuneista tuhoista puolet on valtakunnallisen vertailun mukaan hirven aiheuttamia, Mynämäen seudulla reippaasti sitäkin yleisempiä. Vauriot käyvät metsänomistajille kalliiksi.

- Tukkeja tässä yritetään kasvattaa, mutta ei tästä tukkia tule, Niilo Koskivaara tokaisee ja taivuttaa kärkensä hirven suuhun menettänyttä mäntyä.

Metsänomistajan kukkarossa se tuntuu, sillä väärärunkoisena selluloosaksi menevän männyn hinta on vain neljännes tukista.

Ruotsissa hirvien aiheuttamista tuhoista on kärsitty pidempään kuin Suomessa. Katunpään mukaan länsinaapurissa onkin jo jouduttu käännyttämään sahoilta tukiksi kelpaamattomia mustuneita ja erittäin oksaisia mäntyjä.

Viime vuonna hirvivahinkoja korvattiin 120 000 euron edestä. Tuhojen määrästä se on Katunpään mukaan vain murto-osa. Monet metsänomistajat eivät ilmoita vaurioista, sillä korvauksia maksetaan samaa palstaa kohden vain kolmen vuoden välein.

Vaurioituneen alueen pitää olla myös vähintään hehtaarin laajuinen, eikä peltojen pirstomalla seudulla siihen aina ylletä.

Omavastuuosuus vaurioista on 250 euroa, oli vaurioitunut ala miten suuri tahansa, joten pienistä aloista ei korvattavaa juuri jää. Katunpään mukaan on kuitenkin tärkeää, että jokainen tekee vahinkoilmoituksen, sillä tuhojen laajuudesta halutaan kokonaiskuva.

Männiköt muuttuvat kuusikoiksi

Hirvien aiheuttama tuho näkyy maisemassa laajemminkin. Koska hirvi suosii mäntyjä, ovat tuhoihin turhautuneet metsänomistajat siirtyneet istuttamaan kuusia.

Männyn suosima maaperän ei ole rehevästä maapohjasta nauttivalle kuuselle otollisin. Tulevaisuudessa saattaa kuusillekin käydä huonosti.

- Metsäkauriiden määrä on voimakkaassa kasvussa, ja ne syövät sitten kaiken, Katunpää sanoo.

Metsäkauriita on Varsinais-Suomessa jo tuhansia, mutta ne ovat vielä keskittyneet pääosin saaristoon ja rannikolle.