Turun seudulla tavoitellaan suurta vesihuoltoyhtiötä

JARI HEINO

Turun seutu ja osa muuta Varsinais-Suomea pyörii joskus 2010-luvulla yhden suuren vesihuoltoyhtiön voimalla, jos Turun kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitetty toive toteutuu. Ensimmäinen askel olisi tekopohjavesihanketta varten perustetun Turun Seudun Vesi Oy:n ja Kakolaan tulevaa suurta jätevedenpuhdistamoa varten luodun Turun Seudun Puhdistamo Oy:n yhdistäminen.

Vesihuollon kehittämissuunnitelma läpäisi maanantaina Turun kaupunginhallituksen käsittelyn. Se saapuu valtuuston kokoukseen 23. huhtikuuta. Ensi maanantaiksi suunniteltu valtuustokokous peruuntui, koska asioita ei riitä päätettäväksi saakka.

Vuosia 2006-2013 koskevaa suunnitelmaa on laadittu edellisen kaupunginjohtajan Armas Lahoniityn (sd) asettamassa työryhmässä, jota on vetänyt vs. ympäristötoimenjohtaja Olli-Pekka Mäki .

Suunnitelmassa puututaan vesihuollon organisointiin. Jo Turun liiketoimintastrategiassa on maininta, jonka mukaan Turun seudun suuret vesi- ja jätevesihankkeet toteutetaan erillisissä yhtiöissä, minkä jälkeen yhtiöt pyritään fuusioimaan. Kokemäenjoen raakaveteen perustuvan tekopohjavesihankkeen lasketaan valmistuvan vuonna 2011 ja Kakolan seudullisen keskuspuhdistamon vuonna 2009.

- Työryhmässä ei ollut puhetta vuosiluvuista, Mäki toteaa.

- Se tapahtuisi joskus vuoden 2010 jälkeen. Mutta se vaatii muidenkin osakkaiden kuin Turun kaupungin hyväksymistä, Turun vesilaitoksen toimitusjohtaja Irina Nordman muistuttaa.

Kakolaa varaa vielä laajentaa

Kahden ylikunnallisen yhtiön fuusio olisi kuitenkin vasta ensimmäinen vaihe.

Vesihuoltosuunnitelmassa toivotaan, että Länsivyöhyke eli Raision seutu ja Vakka-Suomi käynnistäisivät yhteistyöneuvottelut Turun seudun yhtiöiden kanssa.

- Yhtiöt voisivat laatia yhteisen pitkän tähtäimen strategian, jolla päästäisiin yhteen suureen alueelliseen vesihuoltotoimijaan, suunnitelmassa sanotaan.

Sekä Mäki että Nordman vahvistavat, että lause on tulkittavissa yhdeksi suureksi yhtiöksi, joka vastaisi talousvesistä, jätevesistä, viemäreistä ja vesijohdoista.

- Hämeenlinnassa on yhtiö, jonka toiminta-alue on tosi laaja, samoin Kotkan seudulla. Savossa puhutaan pitkistä kilometrimääristä, Nordman vertaa.

Hänen mukaansa yhtiön toimialue voisi hyvin ulottua 30 kilometrin säteelle Turusta.

Mäki muistuttaa, että Raision puhdistamolle tulee jätevettä eteläistä Vakka-Suomea myöten. Vedet voidaan aivan hyvin johtaa jatkossa Kakolaan, jossa on 50 prosentin laajennusvaraus.

- Uusikaupunki ja Laitila taitavat olla vähän kaukana, hän kuitenkin lisää.

Putkiston kunto huolen aiheena

Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa nousee esiin myös Turun vesijohtojen ja viemärien saneeraustarve.

- Viime vuosien voimakas panostus uudisrakentamiseen on siirtänyt eräitä saneerauksia, jotka on kuitenkin toteutettava kehittämissuunnitelmakauden aikana. Näin ollen lähivuosina ei ole resursseja investoida saariston tai muun haja-asutusalueen verkoston laajentamiseen muiden kuin asemakaavoitettujen alueiden osalta, tekstissä lukee.

Laskuttamattoman veden osuus Turun jakelusta on 20 prosenttia. Iso osa määrästä on maahan valuvaa hukkavettä. Toisaalta suurimmat murheet ovat viemäreiden puolella.

- Verkostomme arvo on noin 500 miljoonaa euroa. Jos kaikki yli 30-vuotiaat putket uusittaisiin, mitä ei toki tarvitse tehdä, urakka maksaisi 300-400 miljoonaa. Vuosittain vesilaitoksen saneerauksiin on käytössä kuusi miljoonaa euroa, millä pitää verkoston lisäksi korjata myös ylävesisäiliöitä, Nordman kertoo