Väite Susiluolan esineiden alkuperästä
horjuttaa koko Museoviraston arvovaltaa

TS/Museovirasto<br />Jotuni-hiekkakivestä valmistetut työkalut ovat osa 86:sta tutkijoiden ihmisen tekemäksi tulkitsemista esinelöydöistä.
TS/Museovirasto
Jotuni-hiekkakivestä valmistetut työkalut ovat osa 86:sta tutkijoiden ihmisen tekemäksi tulkitsemista esinelöydöistä.

HANNU MIETTUNEN

Museoviraston pääjohtaja Paula Purhonen tyrmää väitteen, että Suomen vanhimpana arkeologisena löytönä pidetyn Susiluolan esineet eivät olisikaan ihmiskäden tekemiä.

Tulkinnan esittää geologian ja paleontologian emeritus-professori Joakim DonnerTieteessä tapahtuu -lehden uusimmassa numerossa. Donnerin mukaan Neanderthalin ihmisen työkaluina pidetyt kivet olisivat luonnon muovaamia.

Pääjohtaja Purhonen korostaa, ettei luonnonkiviin ja eläinten jäännöksiin erikoistunut Donner liiku nyt lainkaan omalla tieteenalallaan.

- Kaikki paleoarkeologian edustajat, jotka ovat näitä esineitä tutkineet, ovat täysin vakuuttuneita niiden alkuperästä, Purhonen sanoo.

Alan asiantuntijoita on käynyt sekä Kanadasta että Ranskasta. Löydöt ovat olleet tutkittavina myös Belgiassa. Tutkijaryhmää johtanut museoviraston arkeologi Hans-Peter Schulz on saanut hänkin koulutuksensa Keski-Euroopassa.

- Professoreilla on vanhemmiten usein tapana ryhtyä kaikkien alojen asiantuntijoiksi, Purhonen piikittelee.

Hän ihmettelee myös Donnerin artikkelin kuvitusta, sillä esineistä on hänen mukaansa näkyvillä nimenomaan luonnon muovaama puoli. Ihmisen lohkomaksi tulkittu särmä ei kuvassa näy.

Purhonen ei ryhdy kuitenkaan arvioimaan, miten tarkoitushakuista kuvituksen valinta on ollut.

Purhonen johti itse kaivauksia

Susiluolan osoittautuminen tieteelliseksi harha-askeleeksi olisi melkoinen kolaus sekä museovirastolle että Paula Purhoselle itselleen.

Viraston pääjohtajaksi 2003 valittu Purhonen johti aikanaan tutkimusryhmää, jonka Susiluolasta 1997 tekemien löytöjen on arvioitu mullistaneen koko suomalaisen arkeologian.

Jääkausien aikana jään ja veden alla olleen Suomen maaperä on muovautunut mannerjään liikkeissä hyvin perusteellisesti, eikä viimeistä jääkautta edeltäneeltä ajalta ollut jäljellä minkäänlaista arkeologista aineistoa.

Eteläpohjanmaalla Karijoen ja Kristiinankaupungin rajalla sijaitsevan Susiluolan havaittiin kuitenkin olevan kaivattu poikkeus.

Kapeana vaakarakona kalliossa olevaan luolaan oli jäänyt koskematonta maanpintaa ja varhaiskivikautiseksi arvioituja esineitä.

Tutkijat uskoivat löytäneensä luolasta kokonaisen varhaiskivikautisen työpajan. Siellä oli valmiita kivityökaluja, niiden aihioita ja kiven lohkomisessa irronneita iskemiä.

Löytö oli sensaatio koko Pohjois-Euroopan arkeologiassa. Ilmasto oli ollut jääkausien välillä jopa nykyistä lämpimämpi, joten ihmisen oleskelua alueella oli pidetty toki aiemminkin jopa todennäköisenä. Nyt siitä kuitenkin saatiin ensimmäistä kertaa konkreettista näyttöä.

Ikähaarukka elänyt yli 50 000 vuotta

Käsitykset Susiluolan esineiden iästä ovat ehtineet myöhemmin elää melkoisesti. Alunperin niitä pidettiin ihmisen varhaisen kantamuodon Homo erectuksen työkaluina. Nyttemmin tekijäksi on arveltu nykyihmisen myöhempää edeltäjää eli Neanderthalin ihmistä .

Ikähaarukka on laaja eli 74 000-132 000 vuotta. Ajoitusta on yritetty tehdä sekä hiilen radioaktiivisuuden perusteella että niin sanotulla termoluminesenssi-menetelmällä. Purhosen mukaan tehtävää on kuitenkin vaikeuttanut se, että Susiluolan taustasäteily on tavanomaista voimakkaampaa.

Susiluolan tutkijoilla on ollut epäilijöitä tiedepiireissä aiemminkin. Äänekkäin heistä on ollut Helsingin yliopiston arkeologian professori Ari Siiriäinen.

Kiista on periaatteessa loputon, sillä ihmiskunta ei ole vielä keksinyt konetta, joka erottaisi luonnon muovaaman kiven ihmisen tekemästä. Tulkinta on aina vain tiedeyhteisössä vallitseva näkemys eli eräänlainen äänestystulos.

- Siltä se nyt ainakin vaikuttaa, Purhonen huokaa.

TS/Veikko Wahlroos<br />Susiluolan kaivauksia pidettiin 1990-luvun lopulla suurena sensaationa.
TS/Veikko Wahlroos
Susiluolan kaivauksia pidettiin 1990-luvun lopulla suurena sensaationa.
TS/Compic<br />Museoviraston pääjohtaja Paula Purhonen johti aikanaan Susiluolan kaivauksia.
TS/Compic
Museoviraston pääjohtaja Paula Purhonen johti aikanaan Susiluolan kaivauksia.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.