Uutiset

Suomen riveissä taisteli
talvi- ja jatkosodassa lähes
200 islaminuskoista tataaria

TS/<br />Talvisodassa menetetty Viipuri oli elokuussa 1941 jälleen suomalaisilla. Kuvassa 2. tiedotuskomppanian partio, joka on juuri vaihtanut Viipurinlinnan lipputankoon oikeankokoisen Suomen lipun.Vasemmalta tulkkina toiminut sotilasvirkamies Sadri Arifulla, sotilasvirkailija Lehesma, jolla on kainalossaan taistelujoukkojen linnantorniin nostama väliaikainen lippu, sekä luutnantit Jansson ja Myllymäki.
TS/
Talvisodassa menetetty Viipuri oli elokuussa 1941 jälleen suomalaisilla. Kuvassa 2. tiedotuskomppanian partio, joka on juuri vaihtanut Viipurinlinnan lipputankoon oikeankokoisen Suomen lipun.Vasemmalta tulkkina toiminut sotilasvirkamies Sadri Arifulla, sotilasvirkailija Lehesma, jolla on kainalossaan taistelujoukkojen linnantorniin nostama väliaikainen lippu, sekä luutnantit Jansson ja Myllymäki.

JAMIE NIEMINEN

Suomen riveissä taisteli talvi- ja jatkosodassa lähes 200 islaminuskoista veteraania. He olivat tataareja, joiden suku oli asettunut Suomeen jo Venäjän vallan aikana.

Tataarien yhdysside, Suomen Islam-seurakunta, on julkaissut nyt veteraaneistaan everstiluutnantti Tuomo Hirvosen toimittaman matrikkeliteoksen. Siihen on koottu 177 talvi- ja jatkosotaan osallistuneen tataarin nimet ja kuvat. Heistä kaatui kymmenen ja lähes 30 vammautui, osa pysyvästi.

Lähes kaikki osallistuivat

Ensimmäiset turkinsukuiset tataarit muuttivat Suomeen Venäjältä jo 1800-luvun lopussa. Talvisodan alkaessa Suomessa asui arviolta 800 tataaria; noin puolet heistä ns. Nansenin passin turvin.

Ilman virallista Suomen kansalaisuutta useimmat tataarit jäivät vaille varusmieskoulutusta, mutta moni korvasi puutteen osallistumalla suojeluskuntatyöhön.

Käytännöllisesti katsoen kaikki palveluskelpoiset tataarit kutsuttiin tai he ilmoittautuivat vapaaehtoisina armeijaan. Venäjänkielentaitoisina heitä tarvittiin sodan edetessä myös yhä enemmän tiedustelu- ja kuulustelutehtäviin sekä asemasodan ajan propagandalähetyksiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tataariveteraanien joukkoon luetaan myös kotirintamalla esikunnissa palvelleet sotilaspojat sekä kauppalaivan torpedoinnissa surmansa saanut laivapoika. Matrikkelissa on tiedot kunkin sodanajan palveluksesta sekä saaduista kunniamerkeistä.

Ystävä vastapuolelta

Veteraaniteoksessa on muutamien veteraanien kohtaloista yksityiskohtaisempaa tietoa. Tutkija Antero Leitzinger kuvailee ässärykmentissä palvelleen Hasan Abdrahimin sotatietä, joka päättyi kaatumiseen Viipurinlahdella juuri ennen talvisodan päättymistä.

"Venäläisten vankien joukossa oli turkkilainen ja kun Hasanille selvisi, että he puhuivat samaa kieltä, nousi siitä mitä iloisin jälleennäkemisen riemu. Miehet halasivat ja esiintyivät kuin parhaat ystävykset. Tataari kertoi, että heiltä lähti 980 miestä piirittämään Tuppuransaarta. Lähellä linnaketta alkoi murhaava tuli, joka vaimensi melkein jokaisen hyökkääjän. Nämä neljä antautuivat muitta mutkitta...Niemelä sai turkkilaiselta hienon automaattikiväärin..."

"...Abdrahim Hasan nousi kiven takaa seisomaan voidakseen paremmin tulittaa Suomi-konepistoolillaan. Silloin hän sai osuman, mutta ei välittänyt mitään käsivarteensa tunkeutuneesta luodista. Viitala kehotti miestä alemmas, mutta hän naurahti ja kohottautui vain ylemmäs sanoen näkevänsä siitä paremmin. Silloin toinen luoti osui häntä olkavarteen. Hasan siirtyi toisen kiven taakse nähdäkseen hyökkäysvaunun taakse. Toiset vaativat häntä lähtemään, mutta hän väitti haavojaan pikkunaarmuiksi. Kun kolmas luoti lävisti hurjapäisen turkkilaisen kaulan, Koski raastoi miehen suojaan ja veti hänet ahkioon. Hasan kuoli joukkosidontapaikalla."

Harvinainen hautaus

Vaasa-lehden päätoimittaja Jaakko Ikola , Vaasan-Jaakkoo, kuvaili Hasan Abdrahimin hautajaisia.

"Hautaussaatossa oli toistakymmentä Suomen muhamettilaista sotilasta ja kuusimiehinen kunniavartiosto seisoi Suomen lipulla peitetyn arkun vierellä.

Hautausmaa on lauta-airalla ympäröity, hiljaanen ja vaatimaton, jossa on Turkin puolikuu, tähti ja turkinkielisiä kirjootuksia, joista ei meikäläinen mitään selvää saa. Suomen sotaväen muhamettilaiset asemiehet kantoivat arkun ohi avonaasen hauran hautausmaan itäiseen nurkkaukseen ja laskivat arkun avonaaselle maalle. Arkun viereen lännen puolelle muodosti parikymmentä vanhempaa muhamettilaista miestä suoran rivin. Muhamettilainen pappi asettui Mekkaan päin ja alkoi puhua. Sitä ennen miesrivi ja pappi olivat riisuneet kalossit jaloistaan ja kyykistyneet polviasentoon, mutta kun maa oli märkä, niin eivät laskeutuneet polvilleen. Hautaustoimitus kesti noin kaksi tuntia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Muuten voin sanoa, että meirän turkkilaisemme, joita sanotaan tavallisesti tataareiksi, ovat suuria patriootteja ja tuntevat lämmintä heimorakkautta suomalaisiin nähden. Kunnioittaakseni Suomen puolesta sankarina kaatuneen turkkilaisen muistoa halusin olla läsnä tässä tilaisuuressa", päättää Jaakkoo muistokirjoituksensa.

Runsaasti kuvitetussa teoksessa esitellään lisäksi tataariyhteisön toimintaa ja taustoja nykypäivän veteraanitapaamisiin saakka.

TS/<br />Alikersantti Abdulhak Asis (vas.) taisteli Suomussalmella, haavoittui Raatteella ja ylennettiin kersantiksi. Muista alikersanttiveljistä Taufik Asis palveli panssariprikaatissa Kannaksella, Haider Asis päämajan tiedotuskomppaniassa ja Fuad Asis raskaassa it-patterissa. Luutnantti Semiulla Asis taisteli Kiestingissä haavoittuen Kollaalla. Kuvasta puuttuu sisar Halide Asis, joka työskenteli ilmavalvontalottana.
TS/
Alikersantti Abdulhak Asis (vas.) taisteli Suomussalmella, haavoittui Raatteella ja ylennettiin kersantiksi. Muista alikersanttiveljistä Taufik Asis palveli panssariprikaatissa Kannaksella, Haider Asis päämajan tiedotuskomppaniassa ja Fuad Asis raskaassa it-patterissa. Luutnantti Semiulla Asis taisteli Kiestingissä haavoittuen Kollaalla. Kuvasta puuttuu sisar Halide Asis, joka työskenteli ilmavalvontalottana.
TS/<br />Korpraali Abdrahim Hasan taisteli Ässärykmentissä. Hän kaatui Säkkijärven Niemenlautassa kahdeksan päivää ennen talvisodan päättymistä.
TS/
Korpraali Abdrahim Hasan taisteli Ässärykmentissä. Hän kaatui Säkkijärven Niemenlautassa kahdeksan päivää ennen talvisodan päättymistä.