Kotimaa

Siitepöly paljastaa
satojen vuosien
takaiset viljelmät

JORMA PIHLAVA

Siitepölyn odotetaan antavan tietoja Euran ja Köyliön satojen vuosien takaisesta kasvillisuudesta ja viljelyhistoriasta.

Kyseessä ei ole kahvinporoista katsomisen kaltainen ennustushanke, vaan Joensuun yliopiston ekologian tutkimusinstituutin kolmivuotinen tutkimusprojekti, jota Satakunnan kulttuurirahasto rahoittaa.

Siitepöly säilyy maakerrostumissa

- Kasvit tuottavat siitepölyhiukkasia, jotka säilyvät erittäin hyvin maakerrostumissa. Putkikairalla otetaan 2-4 metrin paksuinen näyte, joka paloitellaan sentin kerroksiksi. Niistä määritellään lajisto mikroskoopilla. Eri kerrokset ajoitetaan mm. radiohiilitutkimuksella, tohtori Heikki Simola tiivistää tutkimusmenetelmän perusidean. Simola on ekologian tutkimusinstituutin tutkija.

Näytteitä otetaan kahdesta kohteesta. Kairausryhmä on käynyt Kauttuan Hyväsuolla pureutumassa suon turvekerrostumaan. Talven tullen kairauslaitteet ajetaan Köyliönjärven jäälle tarkoituksena hankkia pohjakerrostumanäytteet kahdesta kymmenmetrisestä syvänteestä.

- Suo ja järvi täydentävät toisiaan tutkimuskohteina. Suoturpeesta ajoittaminen on luotettavampaa, järvi puolestaan on siitepölylajistoltaan parempi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Eri kasvilajien erottaminen vaikeaa

Siitepölyhiukkaset tarjoavat tutkijoille hedelmällistä aineistoa, sillä ne säilyvät hyvin muovimaisen kuorensa ansiosta. Kun eri maakerrosten välisissä siitepölylajistossa havaitaan muutoksia, tutkijat päättelevät johtuvatko ne ihmisen toimista. Viljelykasvien siitepöly puolestaan kertoo lähiseudun peltoviljelystä.

Heikki Simola odottaa vastausta esimerkiksi kysymykseen miten vahvaa rautakautiseksi ajoittuva viljely oli nykyiseen viljelyyn verrattuna.

Siitepölytutkimus antaa hyviä vastauksia, mutta ongelmaton menetelmä sekään ei ole. Eri kasvilajien erottaminen toisistaan on vaikeaa: esimerkiksi viljakasveista ruis on ainoa varmasti tunnistettava.

Simola kertoo esimerkkinä, että rantaheinän voi sekoittaa vehnään. Euran seutu on ollut aikanaan rannikkoa, joten merenlahtiniittyjen luontainen siitepölytuotanto saattaa hämätä tutkijoita.

Rikas rautakautinen kulttuuri

Euran ja Köyliön alue kiinnostaa tutkijoita rikkaan rautakautisen kulttuurinsa vuoksi sekä myös siksi, että myöhäisrautakauden päätyttyä alueesta on tietoja hyvin vähän noin 250 vuoden ajalta. Hiljaista aikaa on 1100-luvun lopulta 1400-luvulle asti.

- Tämä on poikkeuksellisen hiljainen jakso etenkin sitä edeltävään rikkaaseen aikaan verrattuna, miettii dosentti Kari Uotila , jonka maatutkaukset kuuluvat samaan tutkimusprojektiin kuin Simolan siitepölytutkimus.