Kotimaa

Venäläisten tappiot talvisodassa
olivat oletettua pienemmät

TS/TS/Arto Takala<br />Petroskoin yliopiston professori Juri Kilinin (vas.) mukaan Venäjällä on Neuvostoliiton romahduksen jälkeen alettu pohtia talvisodan moraalisuutta. Hänen vaimonsa Veronika Kilina (edessä oik.) on koonnut Moskovan sota-arkistossa tietoja sodan kaatuneista.
TS/TS/Arto Takala
Petroskoin yliopiston professori Juri Kilinin (vas.) mukaan Venäjällä on Neuvostoliiton romahduksen jälkeen alettu pohtia talvisodan moraalisuutta. Hänen vaimonsa Veronika Kilina (edessä oik.) on koonnut Moskovan sota-arkistossa tietoja sodan kaatuneista.

RAMI NIEMINEN

Puna-armeija kärsi talvisodassa vähemmän miestappioita kuin on aiemmin arveltu. Realistinen arvio kaatuneiden ja kadonneiden yhteenlasketusta lukumäärästä on Moskovan sota-arkiston tekemän tutkimuksen mukaan noin 134 000.

  Näistä taistelussa kaatui noin 59 prosenttia. Loput menehtyivät vammoihin ja tauteihin tai ilmoitettiin kadonneiksi.

Villeimmissä arvioissa on tähän saakka väläytelty jopa miljoonaan yltävää lukua. Neuvostoliiton aikana tappioiden määrää ei milloinkaan selvitetty, vaan tutkimustyö pääsi käyntiin vasta 1990-luvulla. Suomalaisia sotilaita 105 päivää kestäneissä taisteluissa menehtyi noin 26 600.

Lukumääristä vaiettiin pitkään

Moskovan sota-arkiston jaostonjohtaja Veronika Kilinan mukaan todellisten lukujen selvittäminen on ollut vaikea tieteellinen tehtävä. Hän esitteli selvityksen tuloksia Turussa järjestetyssä talvi- ja jatkosotaa käsitelleessä seminaarissa.

- Pitkän aikaa todelliset tiedot puna-armeijan tappioista vaiettiin, Kilina toteaa.

Sota-arkiston työryhmä käytti hyväkseen useita eri tietolähteitä virallisen kaatuneiden kortiston lisäksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Aiemmista tilastoista putsattiin lisäksi tuhansia useaan kertaan kaatuneeksi laskettuja.

Työryhmä on koonnut tuloksista 9-osaisen tappiokirjan, jonka viimeinen osa julkaistiin viime vuonna. Edelleenkään osasta kaatuneita ei tiedetä nimen lisäksi juuri mitään. Esimerkiksi sodanaikaiset hautapaikat jäävät usein lopullisesti selvittämättä.

Oliko Suomi fasistinen jo 1930-luvulla?

Talvisota ei näyttele merkittävää osaa venäläisessä historiankirjoituksessa.

- Yksikään suuri sanomalehti ei uutisoinut tutkimusta tappioista sen valmistuttua, Kilina kertoo.

Kaikki tutkijat eivät välttämättä vieläkään pidä konfliktia täysimääräisenä sotana, vaan Leningradin alueen yksittäisenä rajaselkkauksena.

Historioitsijoiden piirissä kiistellään esimerkiksi siitä, koska puna-armeija alkoi valmistautua sotatoimiin Suomea vastaan. Joidenkin tutkijoiden mukaan sotavalmistelut alkoivat vasta syksyllä 1939, aivan viime hetkillä.

Petroskoin yliopiston yleisen historian professori Juri Kilin kuitenkin arvioi lauantain seminaarissa, että sota oli perusteellisen suunnittelun tulos. Leningradin sotilaspiiriä eli Suomen vastaista rajalinjaa alettiin vahvistaa jo vuosi ennen sodan syttymistä.

- Talvisodalla on pitkä esihistoria, jota ei voi ymmärtää tuntematta 30-luvun tapahtumia. Suomi laskettiin Neuvostoliiton etupiiriin jo vuodesta 1924 alkaen, kun Leninin kuoleman jälkeen bolsevikkien johtajat pyrkivät vahvistamaan valtaansa. 1930-luvun alkuun asti Suomi nähtiin neutraalina valtiona, mutta sen jälkeen ehdottomana vihollisena. Venäläisten mielestä Suomen demokratia toimi vain verhona fasismille.

Venäläinen tutkimus murroksessa

Tulkinnat talvisodasta ovat Venäjällä parhaillaan käymistilassa. Kilin näkee esimerkiksi sodan motiivit toisin kuin moni venäläinen kollegansa. Hänen mukaansa Neuvostoliiton pääasiallinen tavoite oli lyhentää valloitussodan avulla vaarallisen pitkäksi koettua länsirajaa. Helsinki oli puna-armeijan simulaatioissa valloitettu moneen kertaan ennen hyökkäystä.

Kilin ei usko, että Venäjällä päästään vielä pitkään aikaan yksimielisyyteen talvisodan tulkinnoista. Hän syyttää tutkijoita siitä, että nämä nojaavat joko liian kapeaan tai vanhentuneeseen lähdeaineistoon. Osa tulkinnoista on jopa huvittavia. Kilinin mukaan Stalin ei missään nimessä pyrkinyt rauhanomaiseen ratkaisuun.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Minkäänlaista konsensusta ei ole tulossa. Venäjällä tehdään liian usein johtopäätökset ensin ja tutkitaan vasta sitten.

Kilinin seminaariesitelmää kommentoineen tohtori Markku Jokisipilän mukaan suomalainen sotahistoriantutkimus on pitkälti päinvastaisessa tilanteessa. Meillä talvisodasta vallitseva konsensus on lähes rikkomaton.

- Jos sotaa onkin Venäjällä pidetty vain rajakahakkana, Suomessa katsotaan että taistelullaan maa lunasti lopullisesti paikkansa kansakuntien joukossa, Turun yliopiston poliittisen historian laitoksella työskentelevä Jokisipilä linjaa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Kiitos isoisä
Venäläinen tutkimus
Eipä niitä kaatuneiden määriä taidettu rintamalta todellisina uskaltaa ilmoittaa ja varmasti politrukit niitä kaunistelivat.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.