Kotimaa

Mätisesonki on polkenut lohen
ja muikun hinnan pohjalukemiin

TS/Timo Jakonen<br />Kalaliike S. Wallinin kalamyyjä Kari Nieminen Turun kauppahallista tarjosi maanantaina kirjolohen mätiä 35 euron kilohintaan.
TS/Timo Jakonen
Kalaliike S. Wallinin kalamyyjä Kari Nieminen Turun kauppahallista tarjosi maanantaina kirjolohen mätiä 35 euron kilohintaan.

HEIKKI KAUHANEN

Lohen ja muikun mädin suosio on tehnyt itse kalasta sivutuotteen, jota myydään tähän vuoden aikaan hinnalla millä hyvänsä. Perattua muikkua ja kirjolohta on myyty marketeissa hyvin edulliseen hintaan.

- Mädin ottaminen ajoittuu juuri tähän aikaan ja monelle kalankasvattajalle se on tärkein syy viljellä kirjolohta. Minulla on sellainen käsitys, että mädintuotanto on Suomessa suurempaa kuin kalafileen tuottaminen, Suomen kalankasvattajaliiton toimitusjohtaja Harri Kukka kertoo.

Kirjolohen osalta suurin perkauskausi ajoittuu lokakuulta tammikuulle.

Kukan mukaan mädintuottamiseen erikoistuneet kalankasvattajat eivät panosta samalla tavalla kirjoloheen fileen laatuun kuin pelkkää fileetä myyvät kalankasvattajat.

- Ne, jotka viljelevät pelkästään kalaa, panostavat myös laatuun enemmän.

Kirjolohella iso hintahaitari

Turun kaupoissa myytiin kirjolohta maanantaina fileenä alle seitsemällä eurolla kilo, lokakuun lopulla sitä oli myynnissä jopa alle kuuden euron kilohintaan. Torilla fileestä joutui pulittamaan maanantaina 13 euroa. Muikkuakin on saanut kaupasta alle kolme euroa kilolta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kirjolohen mädin kilohinta on kallis ainakin Turun kauppahallissa, mutta vielä enemmän joutuu pulittamaan muikun ja siian mädistä. Kirjolohen mädin kilohinta oli maanantaina 35 euroa, siian mätiä myytiin 84 eurolla ja muikun mätiä 94 eurolla kilo.

- Mätisesonki on parhaimmillaan joulun alla ja kestää tammi-helmikuulle saakka. Suosio on pysynyt vuodesta toiseen samanlaisena Kalaliike S. Wallinin kalamyyjä Kari Nieminen kertoo.

Suomalaisesta kirjolohen mädistä meni takavuosina peräti 80 prosenttia vientiin.

- Japanilaiset ostivat ennen Suomesta niin mätiä kuin kirjolohtakin. Nyt heille kelpaa enää mäti. Chile ja Norja ovat menneet meidän edelle, koska niillä on paljon pitempi tuotantokausi, Lohikunnan toimitusjohtaja Hans Berglund toteaa.

Ongelmallista kirjolohenkasvatuksessa on sekin, että siinä vaiheessa kun mätikausi alkaa olla parhaimmillaan, itse kala ei ole enää parhaimmillaan.

Ruotsista kalaa Suomeen

Suomalaiseksi oletetusta kirjolohesta kasvatetaan jo melkoinen siivu Ruotsin puolella.

- Meillä tuotetaan vuodessa lähes 9 000 tonnia kirjolohta. Ruotsista meille tuodaan lähes 6 000 tonnia. Valitettavasti suhdeluku vain näyttää heikkenevän Ruotsin hyväksi, Lohikunnan Berglund harmittelee.

Syynä on Ruotsin lainsäädäntö, joka ei ole yhtä tiukka kuin Suomessa. Naapurimaan ympäristömääräykset mahdollistavat lähes kymmenen kertaa suuremmat laitosyksiköt kuin Suomessa.

Berglundin mukaan meillä on aivan liian paljon lietsottu näkemystä, että kalankasvatus saastuttaa kaiken vesistön.

Suomessa kasvatettu kirjolohimäärä on laskenut lähes miljoonan kilon vuosivauhdilla. Vuonna 1995 kasvatettiin yhteensä noin 10 miljoonaa kiloa kirjolohta, kun parhaimpina vuosina määrä oli peräti 20 miljoonaa kiloa.