Hätäkeskuslaitoksen johtaja Landstedt ei aio erota

Lehtikuva<br />Hätäkeskuslaitoksen johtaja Jyrki Landstedt odottaa sisäministeriön selvitystä.
Lehtikuva
Hätäkeskuslaitoksen johtaja Jyrki Landstedt odottaa sisäministeriön selvitystä.

TANELI HEIKKA

Kapinoivat hätäkeskusjohtajat eivät niele esimiehensä selityksiä hätäkeskuslaitoksen kriisin syistä. Laitoksen johtaja Jyrki Landstedt tuli julkisuuteen torstaina kertomaan, että aluejohtajien kapina johtuu heidän haluttomuudestaan lisätä hätäkeskusten välistä yhteistyötä.

- Ihmettelin, että tämäkö on nyt se syy. Ei kyse ole tästä. Kyllä ne syyt tulivat kirjeessä ilmi, sanoo Kaakkois-Suomen hätäkeskuksen johtaja Helena Borisov .

Hätäkeskuslaitos ajaa keskusten yhdistämistä kolmeksi suuralueeksi, joiden sisällä puheluruuhkia voitaisiin purkaa ohjaamalla niitä vähemmän ruuhkaisiin keskuksiin.

Borisovin mielestä kriisin syiden täytyy olla muualla, koska keskusten yhteistyömallia on ajettu tosissaan vain tämä vuosi. Hätäkeskusten johtajat ovat hänen mukaansa siinä yhteistyössä mukana. Tulehtuneet henkilösuhteet ovat kuitenkin vaivanneet jo vuosia.

- Emmehän me voisi olla näissä hommissa, jos olisimme kovin muutosvastarintaisia. Koko ala on ollut viisi vuotta voimakkaan myllerryksen kohteena, Borisov sanoo.

Moitekirje onkin avunpyyntö

Hätäkeskuslaitosten johtaja Jyrki Landstedt astui torstaina vastaamaan alaistensa syytösryöppyyn. Paikallisten hätäkeskusten johtajat lähettivät ministeriölle viime viikolla kirjeen, jossa arvosteltiin mm. Landstedtin johtamistapaa ja epäsuorasti vaadittiin tämän eroa.

Landstedt kääntää henkilöönsä kohdistuvan kovan kritiikin kiistaksi asiakysymyksistä.

- Hätäkeskusjohtajat ovat osin sitä mieltä, että 15 erillistä keskusta riittää. Itse näen, että puhelumäärä kasvaa koko ajan, nykyisellä toimintamallilla henkilöresurssit eivät riitä. Nyt täytyy lähteä kehittämään seuraavaa toimintamallia, Landstedt sanoo.

Hän myös torjui vaatimukset erostaan viitaten sisäministeriön kesken olevaan selvitykseen hätäkeskusten tilasta.

- Kun on toimintaa rakennettu viisi vuotta hyvässä yhteishengessä, en jaksa uskoa, että kirjelmä, jonka tulkitsen avunpyynnöksi asiakysymyksissä, estäisi yhteistyötä jatkossa, Landstedt sanoo.

Joka neljänteen vastataan myöhässä

Linjaerimielisyyksien lisäksi Landstedt selittää kriisiä henkilöresurssien puutteella. Hätäkeskuslaitoksen 750 virasta on työvoimapulan vuoksi auki 56 virkaa.

- Päivystyksen henkilöresursseista puuttuu 10 prosenttia. Se ei voi olla näkymättä työssä ja ilmapiirissä. Uskon, että hätäkeskusten johtajat ovat oikeasti huolissaan henkilöstönsä jaksamisesta. Tämä kirje oli avunpyyntö, Landstedt sanoo.

Hän myöntää, että henkilöstö on uupuneempaa kuin valtionhallinnossa keskimäärin. Landstedt kuitenkin torjuu alaistensa väitteet johtajan askartelusta pikkuasioiden kanssa ja keskittymisestä laitoksen julkisuuskuvan hoitoon. Kirjeessä esimerkiksi ihmetellään, että johtaja vaatii alaisiltaan selvitystä laitoksen huonosta julkisuudesta, mutta ei hätäpuheluihin vastaamisen viiveestä.

- Toki uuden laitoksen täytyy tehdä itseään tunnetuksi. Mutta sen ei pidä tapahtua niillä keinoilla, joita tässä on viime päivinä nähty.

Hänen mukaan kriisi ei vaaranna kansalaisten turvallisuutta. Hätäkeskukseen tulevista puheluista noin neljännekseen ei pystytä vastaamaan tavoitellussa 10 sekunnissa.

Sisäministeriön pelastusylijohtajan Pentti Partasen mukaan yhden henkilön vaihtaminen on liian yksinkertainen temppu kriisin ratkaisemiseksi. Sisäministeriön johto kuulee Landstedtia ensi viikon tiistaina, ja päättää toimista lähiviikkoina.

Hätäkeskusten tilanne ei tullut yllätyksenä sisäministeri Kari Rajamäelle (sd). Hän kertoi eduskunnan kyselytunnilla, miten itsekin puuttui asiaan viime kevään ja kesän mittaan.

- Mielestäni asiat eivät olleet riittävästi hallinnassa, vaan oli annettu liikaa ajelehtia, Rajamäki sanoi.