Temppeliherrain ritarikunta
toiminut Suomessa 20 vuotta

TS/Lauri Rotko<br />Temppeliherrain ritarikunnan Turun juhlaviikonlopun seminaarivieraita olivat mm. lääninrovasti Pertti Ruotsalo (vas.), prikaatikenraali Arto Räty, prinsessa Elisabeth, professori Risto Penttinen ja piispa Munib Younan.
TS/Lauri Rotko
Temppeliherrain ritarikunnan Turun juhlaviikonlopun seminaarivieraita olivat mm. lääninrovasti Pertti Ruotsalo (vas.), prikaatikenraali Arto Räty, prinsessa Elisabeth, professori Risto Penttinen ja piispa Munib Younan.

JAMIE NIEMINEN

Temppeliherrain ritarikunnan Suomen osasto perustettiin 20 vuotta sitten. Tätä juhlistamaan kokoontui noin sata ritarikunnan jäsentä viikonlopuksi Turkuun. Juhlaseminaariin oli kutsuttu prikaatikenraali Arto Räty puhumaan eri uskontokuntien kriisienhallinnalle asettamista haasteista. Kaukaisin puhuja oli Jordanian ja Pyhän Maan luterilaisen kirkon piispa, tohtori Munib Yoynan, joka Turun-vierailunsa aikana kävi tervehtimässä myös arkkipiispa Jukka Paarmaa . Lisäksi Suomen lähetysseuran johtaja, teologian tohtori Seppo Rissanen tarkasteli kristinuskon ja islamin suhdetta Suomen näkökulmasta.

Läsnäolollaan juhlaa kunnioitti myös Suomen ritarikunnan suojelija, Ysenburgin ja Büdingenin prinsessa Elisabeth , joka on ritarikunnan suojelija myös kotimaassaan Yhdysvalloissa. Prinsessa on läheistä sukua Englannin kuningatar Elisabetille ja niin muodoin lähes kaikille Euroopan kuninkaallisille.

Temppeliherrain kokous jatkui juhlaillallisilla Turun linnassa.

Ekumeeninen henki korostuu

Varsinainen ritarikunta perustettiin Jerusalemissa vuonna 1118 suojelemaan Euroopasta tulevia pyhiinvaeltajia. Myöhemmin järjestö hajoitettiin useaan otteeseen. Se on kuitenkin säilynyt ja nykyään ritarikunnan toiminnassa korostuu kansainvälisten kristillisten kirkkokuntien ekumeeninen henki.

- Temppeliherrain ritarikunta tekee hyväntekeväisyystyötä matalalla profiililla. Lisäksi jäsenkuntamme pyrkii kehittämään itseään henkisesti, määrittelee Turun komentajakunnan komentaja, professori Risto Penttinen.

- Erityisesti pyrimme auttamaan ja tukemaan kriisialueilla asuvia lapsia. Rahalahjoituksilla tuemme säännöllisesti mm. piispa Younanin kirkon kouluprojekteja.

Työtä riittää, sillä maailmasta kriisipesäkkeet eivät ole vähenemässä. Kokouksessa keskusteltiin keinoista, joilla paljon hätää ja kuolemaa nähneet lapset saataisiin kasvamaan turvallisissa oloissa.

Piispa Younanin mielestä lasten on saatava puhua kokemuksistaan. Jos lapsi kuulee toisen osapuolen lapsen kokeneen samat kauhut kuin hän itse, häni alkaa ymmärtää, että se toinen lapsi on ihminen eikä pelkkä vihollinen, kuten hänet on kasvatettu uskomaan.

Esille tuotiin myös Acehin tsunami-uhrien avustustoiminta, joka menestyksellisesti huolehtii orpolapsista.

Kansainvälinen kohuteos Da Vinci -koodi ei ole vaikuttanut temppeliherrain päiväjärjestykseen. Jonkin verran ulkopuoliset ovat kyselleet aiheesta, mutta mitään ryntäystä tämän täysin miehisen järjestön jäseneksi ei kirja eikä elokuva ole synnyttänyt. Ritarikunta valitsee jäsenensä suositusten perusteella.

Piispa esimerkkinä

Piispa Munib Younan muistutti, että Palestiinan kristityillä ja muslimeilla on yhteinen päämäärä: oma valtio ja järjestynyt yhteiskunta, joka eläisi sovussa naapurivaltioiden kanssa.

- Olen arabi, olen palestiinalainen, olen evankelisluterilainen ja kristitty ja olen pakolainen. Olen elänyt koko ikäni Jerusalemissa muslimit ja juutalaiset naapureinani ja ystävinäni. Emme koskaan ajatelleet tunnustavamme eri uskontoja.

- Jokainen perhe piti omia traditioitaan kunniassa. Toisilla ei ollut joulukuusta, eivätkä toiset viettäneet ramadania. Kun meillä oli tietty pyhä, äitini lähetti aina minut viemään ensimmäisen lautasellisen juhlaruokaa naapureillemme.

Piispa Younan on ollut mukana perustamassa Jerusalemiin eri uskontojen välistä neuvostoa, joka oli valmis toimimaan välittäjänä mm. israelilaissotilaan kidnappaustilanteessa. Poliitikot eivät kuitenkaan halunneet uskonnollisten johtajien apua.

- Kuinka paljon verenvuodatusta me olisimmekaan voineet estää, piispa Younan huokaa. - Mutta silti emme saa väsyä tekemään rauhaa.

Koulutus tärkeintä

Useaan rauhanturvaoperaatioon osallistunut prikaatikenraali Arto Räty korosti, kuinka tärkeää rauhanturvaajille on etukäteen hankkia mahdollisimman paljon tietoa kohdemaasta.

- Tilanne kriisialueilla on monisäikeinen. On etnisiä ryhmiä, eri uskontojen edustajia, pakolaisia ja lopullinen tilanne hyvin epäselvä. Kysymyksessä ei ole enää puhtaasti sotilaallinen operaatio.

- Uskonnolliset ryhmät määritellään helposti stereotyyppisesti ja negatiivisesti. Mutta mitä todella tiedämme vieraan maan ja vieraan kulttuurin arvoista, käytösnormeista, ruokailutavoista, perheyhteisöstä tai pukeutumissäännöistä? Mitä tiedämme kulttuurista, jossa kohteliaaksi tarkoitettu hymy väärässä paikassa on vähällä koitua kuolemaksi?

Rädyn mukaan koulutuksen merkityksen huomaa, kun vertaa suomalaisia muun maalaisiin.

- Suomalaisilla on hyvät perusarvot ja pystymme yhteistyöhön muiden kanssa. Mutta tarvitsemme yhä monipuolisempaa koulutusta, jolla ylläpidämme rauhanturvatyössä tarvittavaa luottamusta.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Tomppeliritari
Näinnykyään
Temppeliherrat lopetettiin jo 1307.Moni on sen jälkeen halunnut olla nykyajan temppeliritari. Mahtaako noilta kuitenkaan onnistua varhaisten temppeliritareiden sitoumukset köyhyyteen ja siveellisyyteen? Turkin ovat huippusotureitakaan. Mikä siis yhdistävä tekijä? Suhtautuminen saraseeneihin kenties?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »