Kivikkoinen pirunpelto
syntyi tuhansia vuosia sitten

TS/Riitta Salmi<br />Suomessa on tuhansia Nunnavuoren tapaisia pirunpeltoja. Nimitykseen liittyy taikauskoa, sillä ennen muinoin luultiin paholaisen viskelleen kivet maahan.
TS/Riitta Salmi
Suomessa on tuhansia Nunnavuoren tapaisia pirunpeltoja. Nimitykseen liittyy taikauskoa, sillä ennen muinoin luultiin paholaisen viskelleen kivet maahan.

KATJA IHATSU

Turun Runosmäen lenkkipolkujen katveessa sijaitsee yksi kaupungin luonnonsuojelualueista, Nunnavuoren pirunpelto. Tiiviisti toisissaan kiinni olevat, sileiksi muotoutuneet kivilohkareet muodostavat noin hehtaarin kokoisen alueen.

Pirunpeltoja on Suomessa tuhansia, mutta Nunnavuoren pirunpelto on Turun kivimeristä merkittävin. Nimitys pirunpelto on ikivanha ja liittyy taikauskoon. Ennen muinoin luultiin, että itse piru on käynyt viskomassa kivirykelmät maahan.

- Pirunpeltojen virallisempi nimitys on muinaisranta. Nunnavuoren pirunpelto on ollut paikoillaan jo noin 7 500 vuotta, sanoo kohteen oppaaksi lähtenyt maaperägeologi Gunnar Glückert .

20 000 vuotta sitten Nunnavuorta peitti jääkauden kilometrien paksuinen jäävaippa, joka painoi maankuoren lommolle.

- Jääkauden jään sulettua maankuori alkoi hitaasti kohota. Täällä maa kohoaa edelleen noin 40 senttimetriä sadan vuoden aikana, Glückert kertoo.

Kun jäät sulivat pois, Nunnavuori oli vielä rantaa. Sitä vasten iskenyt aallokko muovasi graniittilohkareet sileiksi. Nyt Nunnavuoren korkein kohta sijaitsee noin 60 metrin korkeudessa merenpinnasta.

Kivien siirtelystä rapsahti sakot

Nunnavuoren pirunpellon keskellä kivimassa yltää jopa kolmen metrin syvyyteen. Kolmisenkymmentä vuotta sitten kohteesta innostui kansatieteilijä Keijo Parkkunen , joka toi paikalle kaivinkoneen ja ryhtyi siirtämään lohkareita syrjään.

- Hän kuvitteli löytävänsä niiden alta hiidenkirnuja. Parkkunen ehti tehdä töitä muutaman päivän ajan, ennen kuin hänen puuhansa keskeytettiin. Kaupungin omistaman alueen muokkaamisesta koitui Parkkuselle isot sakot, Glückert kertoo.

Parkkusen tihutyön jäljet ovat vieläkin nähtävissä, sillä alueen reunassa on kohta, jossa kivien päällä ei kasva jäkälää.

- Kivet yritettiin saada paikoilleen kuten ne alunperin olivat, muttei siinä ihan onnistuttu, Glückert toteaa.

Myöhemmin, marraskuussa 1983, Nunnavuoresta tuli luonnonsuojelualue. Se tarkoittaa, että sen kasvusto ja maaperä on jätettävä rauhaan.

Komeimmat pirunpellot Ahvenanmaalla

Varhaiseläkkeelle vetäytynyt Glückert toi työvuosinaan usein opiskelijoita tutustumaan Nunnavuoren muinaisrantaan. Pirunpellolla käy turistien lisäksi myös paljon koululaisia oppimassa maaperän pinnanmuodostuksen historiaa.

Nunnavuoren lisäksi Turun seudulla on muitakin mielenkiintoisia kivinähtävyyksiä. Esimerkiksi Kaarinan Voivalassa on hiidenkiukaita, jotka ovat ihmisten tekemiä.

- Hiidenkiukaat ovat kiviröykkiöitä, joihin on haudattu kunnioitettuja ihmisiä. Lisäksi Turun lentokentän lähellä on suuri pirunpesä eli kymmenen metrin korkuisia kivilohkareita.

Jos haluaa vierailla näyttävillä pirunpelloilla, kannattaa suunnata vaikkapa Ahvenanmaalle.

- Ahvenanmaalla on pirunpeltoja, joiden koko on lähes kilometri kanttiinsa, Glückert sanoo.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Kansatiedettä halveerataan
Ei Keijo Parkkunen kyllä millään ole kansatieteilijä. Ehkä hän on kansantieteilijä vähän niin kuin Irwin Goodman oli kansantaiteilija. Tarkkuutta käsitteiden käyttöön.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »