Uutiset

Jaetussa
vanhemmuudessa lähivanhempi
on vahvemmalla

TS/Jori Liimatainen<br />Pian 16-vuotias Emilia Nylund asuu vuorotellen isällä ja äidillä. Emilian avustuksella Jan-isä korjaa rikkoutuneet sandaalit.
TS/Jori Liimatainen
Pian 16-vuotias Emilia Nylund asuu vuorotellen isällä ja äidillä. Emilian avustuksella Jan-isä korjaa rikkoutuneet sandaalit.

REBEKKA HÄRKÖNEN

Viranomaisjärjestelmien kömpelöt rakenteet eivät tue erovanhempien välisen tasa-arvon toteutumista lapsen vuorotteluasumisratkaisuissa. Erovanhempien epätasa-arvon juuret löytyvät pääsääntöiseen asuinpaikkaan ja elatusvelvollisuuteen liittyvästä lainsäädännöstä.

Viranomaiset edellyttävät, että lapsella on vuorotteluasumisesta riippumatta yksi kiinteä asuinpaikka. Sen perusteella taas määrittyy suuri joukko lapsen huoltoon ja elämään olennaisesti vaikuttavia asioita kuten kumpi huoltajista on lähi- tai etävanhempi, elatusvelvollisuus sekä päivähoito- ja koulupaikka.

Sosiaalietuuksista muun muassa lapsilisään, lapsen huomioimiseen asumistuessa, perheneuvolapalveluihin ja lastensuojelun tukitoimiin on oikeutettu vain lähivanhempi.

- Vuorotteluasumisesta huolimatta lähivanhempi on myös aina vahvemmalla kiistatilanteissa, kertoo puheenjohtaja Bodil Rosengren Yksin- ja yhteishuoltajien liitosta.

- Jos lapsi voitaisiin Suomessa kirjata kahteen osoitteeseen Ruotsin mallin mukaan, jaetussa vanhemmuudessa koko lähi- ja etävanhempi -asettelu poistuisi. Samalla poistuisi myös vuorotteluasumiseen liittyvä vanhempien välinen epätasa-arvo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ongelmat kertaantuvat käytännöissä

Pääsääntöisen asuinpaikan iso merkitys johtuu siitä, että nykyjärjestelmässä se määrittelee perheen tilastointitavan.

- Lähivanhemman perhe lasketaan lapsiperheeksi, kun taas vanhemmuutta jakavan etävanhemman perhettä ei ymmärretä perheenä, sanoo toiminnanjohtaja Pekka Larkela Suomen uusperheellisten liitosta.

- Pääsääntöinen asuinpaikka toimii myös lapsen postiosoitteena, joten siihen osoitetaan käytännössä kaikki lapseen liittyvä paperivirta.

Larkelan mukaan nykyjärjestelmä edesauttaa sitä, että vastuu lapsen asioista hoitamisesta kuten päivähoitomaksuista siirtyy vain lähivanhemman harteille. Toisaalta taas etävanhemman identiteetti on vaakalaudalla, kun koulusta ei suostuta olemaan yhteydessä kuin lähivanhempaan tai vakuutusyhtiössä talouteen kirjaamatonta lasta ei hyväksytä vastuuvakuutuksen piiriin.

- Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa koulut ovat velvoitettuja tekemään yhteistyötä molempien vanhempien kanssa, Rosengren toteaa.

- Lain mukaan etävanhemmalla ei myöskään ole oikeutta jäädä hoitamaan lasta kotiin tämän sairastuessa, mutta ensi vuoden alusta asiaan on tulossa muutos.

Taloudellinen etuasema

Yhteishuolto ja vuoroasumiskäytäntö eivät poista etävanhemmaksi määritellyn vanhemman elatusvelvollisuutta.

Ruotsissa selkeänä sääntönä on, ettei elatusmaksua makseta vuoroasumistilanteessa. Kesäkuun alkupuolella myös Suomen oikeusministeriön työryhmä teki ehdotuksen elatusavun yhtenäisistä määrittelyperusteista.

- Vuorotteluasumisen suhteen ohjeistus johtaa kohtuuttomuuteen, Rosengren sanoo.

- Jos lapsi viettää puolet ajastaan etävanhemman luona, luonapitovähennys elatusmaksusta on 50 euroa kuukaudessa.

Yksinhuoltajaperheen lapsen kuluiksi lasketaan kuukaudessa 450 euroa. Keskituloisen vanhemman elatusmaksu taas on noin 250 euroa kuukaudessa. Kun lähivanhemmalle ohjautuu lapsilisä yksinhuoltajakorotuksineen, elatusvelvollisen 50 euron kuukausivähennyksen jälkeenkin keskiverto etävanhempi joutuu helposti maksamaan lapsen elatuksesta kaksi kertaa suuremman osuuden kuin lähivanhempi.

36,60 euron suuruisen lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen on oikeus lähivanhemmalla, joka ei ole avio- tai avoliitossa. Huoltajuusmuoto ei yksinhuoltajakorotukseen vaikuta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Nykyjärjestelmän mukaan lapsilisän puolittaminen molempien vanhempien omille tileille ei ole mahdollista. Vanhempi, jonka luokse lapsen ensisijainen osoite on kirjattu, voi kuitenkin tehdä Kelaan tilimuutoksen, jonka jälkeen lapsilisä voidaan ohjata esimerkiksi vanhempien yhteiselle tilille.

Jaettu vanhemmuus harvinaista Suomessa

Suomessa vuoroasumisratkaisut ovat yleistyneet vasta 2000-luvun aikana, kun Ruotsissa malli on ollut yleisesti käytössä jo 1970-luvulta lähtien. Jaettuun vanhemmuuteen päädytään Suomessa arviolta noin viidessä prosentissa kaikista huoltajuussopimuksista, Ruotsissa sama luku on yli 20 prosenttia.

- Turussa vuorotteluasumissopimukset ovat jossain määrin lisääntyneet viime aikoina. Ratkaisu on kuitenkin yhä erittäin harvinainen, ehkä alle yhden prosentin luokkaa kaikista täällä tehdyistä huoltajuussopimuksista, arvioi lastenvalvoja Marian Tuomi Turun kaupungin sosiaalikeskuksessa.

Sosiaalitoimessa yhteishuoltoa suositellaan yleensä ensisijaisena huoltomuotona, mutta tapaamiskäytännöt vaihtelevat suuresti vanhemmista riippuen.