Uudistalojen odotetaan kohentavan asemaseudun ilmettä

TS/Timo Jakonen<br />Uudessa kaavaluonnoksessa Vaisteen talo (oik.) säilytetään ja Läntiselläkadulla sijaitseva Tapani-laattatalo, jossa asustaa Suomen partiomuseo, suojellaan.
TS/Timo Jakonen
Uudessa kaavaluonnoksessa Vaisteen talo (oik.) säilytetään ja Läntiselläkadulla sijaitseva Tapani-laattatalo, jossa asustaa Suomen partiomuseo, suojellaan.

ERJA TAPANA

Kaavamuutosta ja sen myötä purkua sekä uusia kerrostaloja odottavat Turun Ratapihankadun ja Brahenkadun kulmatontit ovat tyhjän puutalon valtaamisen vuoksi saaneet viime päivinä kosolti julkisuutta.

Kulmauksen asemakaavamuutos oli tapetilla jo nelisen vuotta sitten. Ns. Partiokeskuksen kaava pantiin kuitenkin jäihin 2002, koska ympäristö- ja kaavoituslautakunta vaati lisäselvityksiä alueen rakennusten suojelusta.

Silloisessa kaavaluonnoksessa nyt vallattu Ratapihankatu 12:n puutalopari sekä naapuripihan kaunis nikkarijugendia edustava kivitalo esitettiin purettaviksi.

Maakuntamuseo antoi siunauksensa 1901 valmistuneiden puutalojen purkamiselle, mutta halusi säilyttää kiinteistösijoittaja Heikki Vaisteen omistaman, Adrian Thomanderin 1914 suunnitteleman luomuksen.

Vaisteen talo säilytetään

Yli kolmen vuoden tauon jälkeen kaava lähtee nyt uudelle kierrokselle: ympäristö- ja kaavoituslautakunta saa sen käsittelyynsä todennäköisesti elokuussa.

- Aika on tehnyt hyvää, tilanne on selkiintynyt, toteaa kaavaluonnosta työstänyt kaavoitusarkkitehti Päivi Siponen.

Tuoreessa luonnoksessa Ratapihankadun puutalot esitetään purettavaksi ja Vaisteen talo säilytettäväksi. Liikemies Vaisteen omistamalle tontille saa suojellun Tapani-laattatalon jatkeeksi rakentaa nelikerroksisen uudistalon.

- Mahdollista olisi siirtää purettavat puurakennukset Turun linnan ympäristöön tai vaikkapa Hirvensaloon. Esimerkiksi Helsingissä vastaavanlaisia purkutaloja on rakennettu uudelleen Kaisaniemeen. Mutta näin ei Turussa tapahdu, arkkitehti tietää.

Eniten nykyisestä muuttuu Brahenkadun ja Läntisen Pitkänkadun maisema, jota kaavaluonnoksen toteuduttua peittävät kulmauksen korkeimmat, viisikerroksiset asuin- ja liiketalot. Uudistalojen asukkailla on mahdollisuus ammentaa ikkunoistaan rautatieseudun tunnelmaa, sillä tulevaisuudessa Ratapihankatua reunustavat matala kolmikerroksinen uudisrakennus ja samankokoinen vanha Vaisteen talo.

Siponen otaksuu, että parhaassa tapauksessa Partiokeskuksen ympäristössä voi jo parin vuoden kuluessa alkaa tapahtua.

Omistajat hamuavat rakennusoikeutta

Läntisen Pitkänkadun, Brahenkadun ja Ratapihankadun kulmauksen kahden tontin asemakaava on peräisin vuodelta 1897.

Varsinais-Suomen partiopiirin toiminnanjohtaja Nils Grönberg ryhtyi vuonna 2000 ajamaan kaavamuutosta, koska pykälien mukaan kaavat eivät saa päästä vanhentumaan yli satavuotiaiksi.

- Yhtään puuta en ympäristöstä antaisi kaataa. Monta niitä ei ole, mutta sekin vähä pehmentää maisemaa, pohtii partiopiirin talon ikkunasta pihaa tutkaileva toiminnanjohtaja.

Monen muun turkulaisen tapaan Grönberg toivoo, että uudisrakentaminen selkeyttäisi Läntisenkadun ja Brahenkadun ilmettä. Tienoo antaa aikanaan maaliikennekeskuksen kautta matkaaville ensivaikutelman kaupungista.

Nyt kaavoitettavalla alueella on neljä tonttia, joista kolmen omistajat eli Turun kaupunki, Heikki Vaiste ja yksityinen liikemies havittelevat lisää rakennusoikeutta. Muista omistajista poiketen partiopiiri haluaa yksinomaan helpotusta sisäänajo-ongelmiinsa. Sen huoltoliikenne kun on hoitunut Ratapihankadun ja Vaisteen pihan kautta.

Puutalotunnelmaa parhaimmillaan

Brahenkadun, Läntisenkadun, Ajurinkadun ja Ratapihankadun rajaamaa pitkää mutta kapeaa Medea-korttelia leimaa asemaseudun ja rautatien läheisyys. Nimensä kortteli on saanut yön ja pimeyden voimia edustavasta jumalatarnoidasta, joka mustasukkaisuudessaan jopa tappoi lapsensa.

Ratapihankatu, yksi kaupungin vilkkaimmista pääväylistä, aiheuttaa sellaiset meluarvot, että asiantuntijoiden mukaan asuinrakentaminen sen laidalle on ongelmallista.

Läntinenkatu 15:n, seksikaupan ja antiikkipuodin välistä, rautaportin takaa avautuu yksi keskustan kodikkaimmista ja kukkeimmista pihapiireistä. Nikkarijugendia henkivä, Anton Salvianderin piirtämä puu-kivitalopiha on rakennettu 1901.

Näkymä vain kaunistuu, kun pihalle astuu peremmälle: ympärillä rehottavat puut, pensaat ja kesäkukkaset. Vieressä on lasten leikkialue ja taaempana yrttimaa. Vaikea uskoa, että ollaan Turun ydinkeskustassa.

- Hieno tapa asua keskellä kaupunkia. Ja toistaiseksi olemme saaneet elää auvolassa. Mutta jos naapuruston uusiin taloihin rakennetaan maanalaisia parkkihalleja, se voi olla kohtalokasta puutalojen perustuksille, pelkää taloyhtiön hallitukseen kuuluva HeliKarjalainen .

Purku-uhan alla ollut Jousen talo suojellaan

Läntisenkadun vartta silmäillessä on helppo havaita rakennusten moninaisuus: pala palalta muotoutuneeseen fasadirivistöön kuuluu kodikkaita puutaloja, harmaata kerrostaloseinää, 1960-luvun tummaa lasipintaa ja päätteeksi Ajurinkadun tuntumassa olevat massiiviset entiset Valion rakennukset.

Meijeri hakeutui maidonkuljetuksen vuoksi junaradan läheisyyteen 1920-luvulla. Ajurinkadulla tehtiin jäätelöä, juustoa, mehua ja voita. Vähin erin toiminnot siirtyivät Vättiin, ja viimeisetkin eli konttoriväki vuonna 1988.

Tätä nykyä Valio Centerissä majailee muun muassa tilitoimistoja, yhdistyksiä, kuntosaleja ja erilaisia järjestöjä.

Rakennussuojelukiista on riepottanut Brahenkadun ja Läntisenkadun tienoota jo aiemminkin,1990-luvun puolivälissä. Silloin kiistelyn kohteena oli nyt rakennus- ja paikallishistoriallisesti suojelun arvoiseksi noteerattu Tapani-laatoista rakennettu Jousen talo.

Kahakkaa käytiin aina Lounais-Suomen ympäristökeskusta, ympäristöministeriötä ja Korkeinta hallinto-oikeutta myöten, mutta purkuhankkeista huolimatta talo pysyi paikallaan.

Läntisellä Pitkälläkadulla sijaitseva Hj. Jousi Oy:n salkkutehtaasta nimensä saanut,1920 rakennettu talo lojui pitkään tyhjänä sen jälkeen kun silloisen omistajan, Raimo Puolimatkan yhtiöihin lukeutunut M-Notariaatti Oy oli ajautunut konkurssiin. Purkua edistääkseen konkurssipesä jätti rakennuksen kylmäksi.

Sittemmin Läntinenkatu 13:een asettautunut Varsinais-Suomen partiopiiri ry remontoi omistukseensa tulleen Jousen talon. Kunnostaminen oli tarpeen, sillä rakennus ehti pitkän kylmilläänolon aikana rapistua pahoin.

Salkkutehtaan jälkeen Jousen talo on ollut kirjavassa käytössä, kuten moottoripyöräpuotina ja maalikauppana, kunnes partiopiiri 1990 hankki taloparin omistukseensa.

Samalla piha-aukiolla mutta vastapäätä Jousen taloa sijaitseva Vaisteen talo rakennettiin 1914 salkkutehtailija Jousen perheen kotitaloksi.

Ennen nykyistä omistajaa talo kuului RP-yhtiöille. Myös partio ja TPS ovat pitäneet majaansa talon alakerrassa.

TS/Timo Jakonen<br />Antiikkipuodin vieressä Läntisellä Pitkällakadulla sijaitsevasta portista avautuu kaunis ja lehtevä puutalopiha.
TS/Timo Jakonen
Antiikkipuodin vieressä Läntisellä Pitkällakadulla sijaitsevasta portista avautuu kaunis ja lehtevä puutalopiha.
TS/Timo Jakonen<br />Uudessa kaavaluonnoksessa Vaisteen talo (oik.) säilytetään ja Läntiselläkadulla sijaitseva Tapani-laattatalo, jossa asustaa Suomen partiomuseo, suojellaan.
TS/Timo Jakonen
Uudessa kaavaluonnoksessa Vaisteen talo (oik.) säilytetään ja Läntiselläkadulla sijaitseva Tapani-laattatalo, jossa asustaa Suomen partiomuseo, suojellaan.
TS/Timo Jakonen<br />Antiikkipuodin vieressä Läntisellä Pitkällakadulla sijaitsevasta portista avautuu kaunis ja lehtevä puutalopiha.
TS/Timo Jakonen
Antiikkipuodin vieressä Läntisellä Pitkällakadulla sijaitsevasta portista avautuu kaunis ja lehtevä puutalopiha.

Kotimaa

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan mukaan Kokoomuksen näkemykset mukailevat esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton aiempia ehdotuksia.
Kotimaa

"Hallituspuolueilla on myös palkansaajanäkökulmaa" – SAK:n Eloranta kehuu joitain kokoomuksen työllisyyshuomioita, mutta kritisoi leikkauksia

Suomessa nimellä Delfin Clipper valmistunut ja nykyisin Silver Explorerina seilaava alus kulkee tällä hetkellä jossakin Laptevinmerellä. Kyseessä on ensimmäinen länsimainen risteilijä, joka aikoo läpäistä Koillisväylän. Vain venäläinen Shokalskiy ehti edelle vuonna 2015.
Maailma

Sulava Arktis houkuttelee rahakkaita turisteja: Suomessa rakennettu alus matkaa parhaillaan Koillisväylän läpi, ja lipun hinta oli lähes 40 000 euroa

Presidentit Vladimir Putin ja Sauli Niinistö tapasivat Helsingissä keskiviikkona ystävällisissä tunnelmissa. Putinilla oli kuitenkin paljon hampaan kolossa Yhdysvaltoja kohtaan, eikä toimittajien "hellä huolenpito" venäläisten ihmisoikeuksista ilahduta.
Kotimaa

Analyysi: Putin sysäsi asevarustelun yksin amerikkalaisten syyksi – eurooppalaisten huoli venäläisten kansalaisoikeuksista ei saa vastakaikua

Presidentti Vladimir Putin kiitteli Suomen asennetta Itämeren kaasuputkeen. Presidentti Sauli Niinistö toisti Suomen näkemyksen, jonka mukaan putki on etupäässä ympäristökysymys.
Kolumnit

Kolumni: Suomen vientiä piristänyt Putinin putki on virallisesti ympäristökysymys – Putkessa kulkeva kaasu on silti myös turvallisuuspolitiikkaa

Kotimaa

Mitä Arkangelissa oikein tapahtui? Näin Venäjän presidentti vastasi Lännen Median kysymykseen

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö vastasivat lehdistön kysymyksiin Helsingissä keskiviikkona.
Kotimaa

Putin uhosi Helsingissä amerikkalaisten ohjuskokeen vuoksi: "Venäjän turvallisuus tulee olemaan taattu"

Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpään mukaan Päivi Sillanaukeen kantelu virantäytöstä oikeuskanslerille kuulostaa jännittyneeltä.
Kotimaa

"Minusta se ei ole oikein" – hallinto-oikeuden professori pitää kansliapäällikön virantäyttökantelua poikkeuksellisena

Donald Trump ja turvallisuusneuvonantajansa John Bolton.
Kotimaa

Kommentti: Trumpin mielenterveyden pitäisi jo huolettaa kongressia – Britit panivat viralta hullun kuninkaansa, joka menetti Amerikan

Kommersant-lehden toimittaja Andrei Kolesnikov saapui Helsinkiin mielellään. Putinia seuraavalle toimittajalle Helsinki on lähin matkakohde kaikista. Jopa Venäjän sisällä lentomatkat ovat pitempiä.
Maailma

Tunnettu venäläistoimittaja on erikoistunut presidenttiin – "Olen saanut kokemuksia monen elämän edestä Putinin matkassa"

Vladimir Putin saapui Presidentinlinnaan keskiviikkoiltapäivällä. Vierailua isännöi tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Kotimaa

"Tänä päivänä tarvitsemme onnistuneita vierailuja" – Putin ja Niinistö kohtasivat kasvotusten Presidentinlinnassa