Nuoret turvapaikanhakijat oppineet suomea nopeasti

TS/Natalia Kopkina
TS/Natalia Kopkina

HEIKKI KAUHANEN

- Mitä sinulle kuuluu, mistä tulet ja onko sinulla tyttöystävä? sanelee sujuvalla suomen kielellä Guineasta viime syksynä tullut 16-vuotias turvapaikanhakija Keita Abdoulaye .

Hän ja 13 muuta Naantalissa ja Turussa asuvaa, ilman vanhempia Suomeen tullutta turvapaikanhakijanuorta ovat poikkeuksellisen aktiivinen ja motivoitunut opiskelijaryhmä.

Nuoret ovat mukana Euroopan pakolaisrahaston (ERF) osittain rahoittamassa Nutukka-hankkeessa (Nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa). He ovat kotoisin Afganistanista, Iranista, Guineasta, Kamerunista ja Somaliasta.

Nutukka-hankkeessa Turun vastaanottokeskus ja Turun kristillinen opisto tekevät tiivistä yhteistyötä. Vastaanottokeskus ohjaa nuoria käytännön elämässä ja läksyjen teossa, opetus tapahtuu opistolla.

Jokaiselle järjestyy jatko-opiskelupaikka

Hankkeen tarkoituksena on luoda koulutusmalli, joka vahvistaa nuorten vastuullista ja itsenäistä toimintaa. Myönteisiä tuloksia on jo näkyvissä. Nuoret ovat oppineet lyhyessä ajassa suomen kieltä, ilmaisutaitoa, kulttuuria ja yhteiskuntatietoutta.

- He ovat omaksuneet suomen kieltä ja opetettavia aineita huomattavasti paremmin kuin maahanmuuttajat keskimäärin, opettaja Johanna Piirainen Turun kristilliseltä opistolta kertoo.

Koulutukseen osallistuneet nuoret ovat motivoituneet opiskeluunsa niin hyvin, että ovat alkaneet myös itse suunnitella tulevaisuuttaan.

- Jokaiselle nuorelle on järjestymässä jatko-opiskelupaikka ensi syksyksi, SPR:n Turun vastaanottokeskuksen nuorten turva-asuntojen ohjaaja Amelie Tiusanen kertoo.

Nuorten ympärillä on verkosto, joka ohjaa heitä ottamaan elämän ohjat omiin käsiinsä. Ohjaajat ovat tavallaan vanhemman roolissa. Tämä on osoittautunut tärkeäksi tekijäksi, koska useimmat näistä nuorista ovat jääneet kotimaassaan orvoksi.

Myös heidän kotonaan ryhmäkodissa käydään säännöllisesti henkilökohtaisia keskusteluja heidän elämästään ja opintotoveistaan.

Yksin tulleiden määrä kasvoi

Suomeen tulo on ollut myös kulttuurisokki. Varsinkin suomalaisten vähäinen kiinnostus uskonnollisiin asioihin on herättänyt monissa ihmetystä. Joillekin on ollut hämmentävää huomata, että vaimot eivät ole kotonaan miehiään palvelemassa, vaan ihan oikeasti töissä.

- Minullekin on sanottu, että olet huono vaimo, kun olet meitä opettamassa, Johanna Piirainen nauraa.

Hankkeen taustalla on huoli yksin Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden ja niiden pakolaisnuorten pärjäämisestä, joiden perusvalmiudet ovat heikot tai joilta puuttuu perheen sosiaalinen tuki.

Vuonna 2005 Suomeen tuli 218 alaikäistä turvapaikanhakijaa ilman huoltajaa. Suurin osa heistä oli murrosikäisiä poikia.

Eniten turvapaikanhakijoita Suomeen tuli Somaliasta ja Afganistanista. Yksin tulleiden määrä kasvoi vuodesta 2004 peräti 56 prosenttia.