Kenraalikunnasta parikymmentä menetti talvi- ja jatkosodan aikana läheisiään

TS/<br />Kaatuneitten muistopäivä Hietaniemessä 18.5.1941. Marsalkka Mannerheim laski seppeleen. Upseeriryhmässä vasemmalla adjutantti, majuri Ragnar Grönvall ja kenraalikuntaa: Rudolf Walden, Erik Heinrichs, Viljo Tuompo, Lauri Malmberg, Hugo Österman. Mannerheimin käskyn mukaan päivää tuli viettää paitsi sankarivainajien myös vuonna 1918 kaikkien vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneiden vainajien muistoksi.
TS/
Kaatuneitten muistopäivä Hietaniemessä 18.5.1941. Marsalkka Mannerheim laski seppeleen. Upseeriryhmässä vasemmalla adjutantti, majuri Ragnar Grönvall ja kenraalikuntaa: Rudolf Walden, Erik Heinrichs, Viljo Tuompo, Lauri Malmberg, Hugo Österman. Mannerheimin käskyn mukaan päivää tuli viettää paitsi sankarivainajien myös vuonna 1918 kaikkien vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneiden vainajien muistoksi.

SEPPO SUDENNIEMI

Kaikkiaan 20 suomalaista kenraalia ja päämajan kenttäpiispa kuuluivat talvi- ja jatkosodan aikana niihin Suomen sodanjohdon edustajiin, joilta sodan armoton kurimus tempaisi manan majoille lähiomaisia. Ankarasti koeteltiin myös valtionjohtoa, sillä henkilökohtaisia menetyksiä kokivat presidentit Pehr Svinhufvud , Kyösti Kallio ja Juho Kusti Paasikivi . Marsalkka C.G.E. Mannerheimiltä kaatui kummipoika. Useiden ministerin pojat antoivat kalleimman uhrinsa.

Suomen kansa maksoi itsenäisyydestä kovan hinnan. Sota-arkiston tietokannassa on tiedot yli 95 000 sodissa 1939-1945 menehtyneestä kansalaisesta, mutta sodan- ja valtionjohdon uhrit ovat tähän asti olleet tuntematon luku. Hajatietoja on ollut vain joistakin menetyksistä.

Turun Sanomien selvityksen mukaan noin 60 kenraalista joka kolmas menetti lähisukulaisiaan.

Presidentit, kenraalit ja ministerit surivat lähipiirissään, sillä sensuurin vallitessa ei sodanjohtoa koskevia ikäviä tietoja voitu kertoa julkisuuteen.

Presidentti Kallio sai tammikuussa 1940 Ylivieskaan suruviestin, kun tyttären mies, alikersantti Paavo Pihlajamaa , 27, oli kaatunut Kuhmossa.

Kenraalimajuri Heikki KekoninKlaus -poika, 20, oli sotamiehenä tykistössä, kun hän helmikuussa 1940 kuoli Riihimäen ilmapommituksessa. Länsi-Kannaksella puolustautuneen II armeijakunnan tykistökomentaja, eversti Carl-Gustaf Schauman , 48, tsaarin armeijan kenraalin Fredrik Schaumanin poika, haavoittui 15. helmikuuta kuolettavasti Summassa auton ajettua tykistötulessa ojaan.

Kenraaliluutnantti Birger Åkermanin poika, luutnantti Carl-Henrik Åkerman , 30, kaatui komppanianpäällikkönä Viipurinlahdella 11. maaliskuuta 1940.

Jatkosodan alussa Mannerheim kuuli, että hänen balttilaissyntyinen kummipoikansa oli kaatunut upseerioppilaana Saksan itärintamalla. Poika oli kirjoitellut hänelle. Marski kertoi pojasta päämajassa kenraaliluutnantti Viljo Tuompolle , muttei kertonut nimeä. Pojan isä oli marskin ystävä Venäjän armeijasta ja oli muuttanut Virosta Saksaan.

- Tieto kiinnostaa, koska uskomme sen pitävyyteen. Eri henkilöt ovat esittäneet vuosien mittaan paljon vääriä tietoja yhteyksistä marsalkkaan, mutta tämä pitää selvittää. Pojan äiti kuului balttilaiseen Wrangell -sukuun, jonka jäämistöä, kuten kirjoja meillä on, kertoi Kauniaisissa asuva Mannerheim-suvun päämies, kreivi Carl Gustav Mannerheim .

Kenraalilta kuoli vaimo sekä poika

Talvisodassa kaatui runsaat 25 000 miestä, mutta hyökkäysvaihe 1941 vaati yli 25 000 kuolonuhria, kun kesän 1944 torjuntataisteluissa kaatui noin 15 000 miestä. Hyökätessä kaatui viiden sodanjohtajan läheisiä, asemasodassa 1942-44 yhdeksän ja kesällä 1944 kuusi.

Kenraalimajuri Aaro Pajarin sisarenpoika, 21-vuotias vänrikki Risto Ekala kaatui Rukajärvellä elokuun alussa.

Kenraaliluutnantti Aarne Sihvon poika, 18-vuotias tykkimies Ylermi Sihvo kaatui elokuussa Viipuriin hyökättäessä ja kenraaliluutnantti Martti Talvela menetti veljenpojan luutnantti Pekka Talvelan , 26, joulukuussa Karhumäessä.

Kirvelevän iskun koki presidentti Svinhufvud, jonka läheisin lapsenlapsi, 19-vuotias lyseolainen ja pioneerikersantti Pehr Erik kaatui marraskuussa 1941 Maaselässä. Hän halusi rintamalle, koska suvussa ei ollut muita lähtijöitä. Isoisä Ukko-Pekka halusi Petroskoihin matkustettuaan kuulla pojan viime vaiheista.

Lääkintäkenraalimajuri Väinö Lindenin vänrikkipoika, hävittäjälentäjä Urho Linden , 21, katosi maaliskuussa 1942 ilmataistelussa Itä-Karjalassa ja kenraalimajuri Väinö PalojärvenHenrik -poika putosi Kauhavalla koneineen moottorin sammuttua. Uhtuan divisioonankomentaja Palojärvi menetti heinäkuussa 1942 myös vaimonsa, jonka partisaanit surmasivat autoon Kuusamossa.

Kenraalimajuri Bertel Winellin poika Berndt Winell , 22, kaatui tykistön tulenjohtajaluutnanttina Syvärillä jouluna 1942. Silloin tuoni korjasi satoa myös kenraaliluutnantti Taavetti Laatikaiselta, jonka Esko -poika, 22, kaatui Lempaalassa Kannaksen etulinjassa, kun luutnantti tulitti pst-tykillä vihollisbunkkeria. Samoina päivinä kuoli J.K. Paasikiven poika, Maaselän ryhmän it-komentaja everstiluutnantti Juhani Paasikivi , 41.

Kenttäpiispa Johannes Björklund menetti marraskuussa 1942 vaimonsa Helsingin ilmapommituksessa ja kenraalimajuri Einar MäkinenMarja -tyttärensä sairauden takia. Yleistynyt tuberkuloosi vei myös kenraalimajuri Lars Melanderin 11-vuotiaan Barbara -tyttären.

Kersantti katosi isän esikunnasta

Maaliskuussa 1943 kaatui päämajan yleisesikuntapäällikön, kenraaliluutnantti Erik Heinrichsin vänrikkipoika Martin Heinrichs , 19, Syvärillä 5. Divisioonassa. Sitä johti Heinrichsin ystävä kenraalimajuri Kustaa Tapola . Hän valmistutti pojan kaatumispaikasta maalauksen ja teetti kartan sekä selostuksen, kuten hän oli aiemmin tehnyt veljenpojastaan Jussista , 23. Tämä lakitieteen ylioppilas ja vänrikki, josta Tapola huolehti pojan jäätyä orvoksi, oli kaatunut joulukuussa 1939 Tolvajärvellä.

Elokuussa 1943 kaatui Ohdan lohkolla Kannaksella luutnantti Georg Alfthan , 29, joka oli tsaarin armeijan menestyksekkäimmän suomalaisen rintamakomentajan, kenraaliluutnantti Carl Alfthanin poika. Kenraalimajuri Niilo Hersalon luutnanttipoika Mauri Hersalo , 20, kaatui Kannaksella marraskuussa.

Puna-armeijan suurhyökkäyksen alkaessa 10. Divisioonan lohkolla 9.6.1944 Kannaksella divisioonankomentajan kenraalimajuri Jussi Sihvon poika, luutnantti Jouko Sihvo , 22, lähti vastaiskuun ja kaatui. Ratsuväkiprikaatin komentajan kenraalimajuri Melanderin kersanttipoika Bjarne Melander , 19, katosi kun venäläispanssarit hajoittivat prikaatin esikunnan, jossa poika palveli.

Jalkaväenkenraali Rudolf Waldenin 25-vuotias kapteenipoika Lauri Walden , JR 7:n komppanianpäällikkö, katosi Kivennavan Siiranmäen ankarissa kamppailuissa. Viimeisenä kenraalimajuri Uolevi Poppiuksen Ville -poika, 18-vuotias tykistökorpraali, kaatui Viipurin lähellä.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.