Pansion väki varttui telakan varjossa

TS/Timo Jerkku<br />Nyt talonmiehenä ahertava Maarit Koskinen haikailee vanhoja aikoja, jolloin Valmetinkadun väelläkin oli töitä.
TS/Timo Jerkku
Nyt talonmiehenä ahertava Maarit Koskinen haikailee vanhoja aikoja, jolloin Valmetinkadun väelläkin oli töitä.

ERJA TAPANA

Telakan, moninaisen teollisuuden, suurten vuokratalojen sekä laivastoaseman leimaamasta Pansiosta löytyy myös kauniita metsäisiä maisemia, idyllisiä asuinmiljöitä ja kartanohistoriaa. Väljästi rakennettu Pansio on jäänyt teollisuuden puristukseen. Ja vaikka seutukuntaa reunustavat suuret vesialueet, rannoille asukkailla ei ole asiaa. Ne kun on pyhitetty teollisuuden ja laivastoaseman käyttöön.

Raisioon kuulunut Pansion kylä liitettiin Turkuun 1931. Kun puolustusvoimat 1939 asettautui merelliselle alueelleen, sen ympärillä oli pelkästään peltoa ja rannoilla pieniä kesämökkejä.

Kivenheiton päässä laivastoasemasta vaikutti Pernon kartano suurine tiluksineen.

Ensimmäisenä laivastoaseman naapuriin rakennettiin Ankkurikylän vanha omakotialue 1940-luvun lopulla. Vehreä, vanhojen huviloiden yhdyskunta nousee aivan Aker Finnyardsin telakan portin tuntumasta. Puiden lomasta pilkottavat vanhat rakennukset on aikanaan sijoitettu harvakseltaan maisemaansa.

- Kun muutimme tänne, telakan nykyinen asfalttikenttä oli yhtä kukkaketoa ja hieno virkistysalue seudun ihmisille, muistelee KyllikkiSivonen viehkeän huvilansa portailla.

- Sodan jälkeen joka paikkaan rakennettiin omakotitaloja, joihin sitten otettiin vuokralaisia. Mekin asuimme tässä aluksi vuokralla.

Sivosen perhe asettautui nykyiseen taloonsa 1950-luvulla. Rouva hoiteli talon remonttipuolta ja isäntä puutarhaa.

Silloin naapurissa asui miinanraivaajia ja laivastoaseman virkailijoita.

Kettuja ja pupuja Iilamontiellä

Laivastoaseman kantaväen perheille rakennettiin eri puolille Ankkurikylää asuntoja; ensin puutaloja ja myöhemmin myös kerrostaloja.

Kun upseeri- ja aliupseerikylien kantaväki alkoi muuttaa muualle omiin asuntoihinsa, talot saivat asukkaita ulkopuolelta. Puurakennuksia on ajan mittaan raivattu pois, mutta vielä jäljellä olevia on remontoitu. Merivoimat on pari vuotta ollut Pansiossa vuokralainen, kun sotilasalueen maat ja kiinteistöt siirtyivät valtiolle, Senaattikiinteistöjen omistukseen.

Hennon koivikon ympäröimät Iilamontien upseeritalot piilottautuvat niin hyvin ulkomaailmalta, että kysyenkin on vaikea löytää perille.

Mikolan perhe on asunut kolmiossaan metsän keskellä nelisen vuotta, ja koko porukka viihtyy mainiosti luonnonläheisellä seudulla.

- Täällä tapaa kettuja, jäniksiä, myyriä, sisiliskoja... Kuitenkin palvelut, kauppa ja päiväkoti ovat kävelymatkan päässä, Kati Mikola kertoo.

Laudoitetut monen perheen talot on siroteltu avarasti. Ympäristössä on tilaa hengittää ja leikkiä.

- Paljon on asuntoja tyhjillään, Mikola tietää.

Yhä kaipuuta rannalle

Pansiolaiset ja pernolaiset ovat sitkeästi havitelleet pääsyä puolustusvoimien alueella sijaitsevaan Koivuluodon rantaan.

- Asumme meren äärellä, mutta meillä ei vieläkään ole mahdollista päästä rannalle, harmittelee Pansion-Pernon aluetyöryhmään kuuluva Maija - Leena Haapala.

- Yhteiskäyttö on aivan mahdoton ajatus. Koivuluodon harjoitusalue on meille elintärkeä. Tarvitsemme harjoitusmaastoa, ja Ankkurikylä on niin tiukkaan rakennettu, ettei meillä ole tilaa muualla. Maastoa käyttävä joukko myös kasvaa, sillä Gyltön joukot harjoittelevat vastaisuudessa Pansiossa, komendantti, yliluutnantti Seppo Järvinen selvittää.

- Eivätkä Koivuluodon rannat edes sovellu uimiseen.

Pernon kartano talojen keskellä

Pansiosta löytyy myös paljon uudehkoja vuokra-asuntojen kerrostaloalueita. Yksi niistä on Saarenmaankadun ja Hiidenmaankadun tienoon rivi- ja kerrostalot, jotka rakennettiin 1990-luvun alkupuolella. Nyt asumisoikeus- ja vuokratalot ovat etupäässä telakan reppufirmojen työntekijöiden käytössä.

- Eihän näillä kerrostaloilla mikään hyvä maine ole, mutta rivitaloista tulee hyviä viestejä, sanoo talojen isännöitsijä Pekka Pirinen.

Aivan vuokra-asuntoalueen vieressä, tukevan pensasaidan takaa seisoo ylväänä Pernon kartanon uusi, 1918 rakennettu päärakennus. Taloa isännöi kuvataiteilija Martin Ahlström , jonka suvun hallussa kartano tiluksineen on ollut 1600-luvulta lähtien. Komean, doorilaisin pylväin koristetun rakennuksen on piirtänyt taiteilijan isoisä, Frans Hjalmar Ahlström , joka myös rakennutti luomuksen.

Aikanaan kartanolla oli hallussaan puolentoista sadan hehtaarin tilukset, mutta kaikki maa on aikain saatossa myyty.

Pernon kartanon vanha päärakennus sijaitsi aivan nykyisen lähistöllä, mutta tulipalo tuhosi sen 1961. Suuresta, monen sadan neliön rakennuksesta ovat jäljellä enää kivijalka ja keskiaikainen kellari.

Valmetin lähtö näkyy ihmisissä

Mutta Pansio on myös tyhjentyneitä teollisuusrakennuksia sekä varta vasten niiden työntekijöille aikanaan rakennettuja kerrostaloja ja monen perheen pientaloja.

Nyt kahdeksan pientalon talonmiehenä ahkeroinut Maarit Koskinen on asunut Pertti-miehineen 33 vuotta Valmetinkadulla, Valmetin hirsitalossa. Aikuiset lapset ovat jo pesästä lentäneet.

Mies työskenteli Valmetilla ja vaimo Latella.

Kun Valmet sulki porttinsa, työsuhdeasunnot sai ostaa omaksi. Tosin hirsitalot uhattiin sitä ennen jo purkaa.

Koskiset ostivat kotitalostaan yksiön ja kaksion, jotka he yhdistivät kodikseen.

- Tämä oli ihana paikka asua, vireä ja vilkas.

- Kodin kulmilta löytyi kaikki: päiväkoti, pankit, ruokakaupat, kampaajat, parturit sekä Lyhyttavaraliike Pepita, josta sai kaikkea. Ja se mitä ei ollut, se hankittiin.

Nyt kaikki Valmetinkadun liiketilat ammottavat tyhjyyttään.

- Kun telakan toiminta 1989 loppui, kaikki elämä loppui. Työttömyys näkyy ympäristössä. Ihmiset ovat muuttuneet.

TS/Timo Jakonen<br />Pernon kartanon uusi päärakennus nousi 1918 Ankkurikylän laidalle. Nyt ympäristö on rakennettu täyteen uudisasumusta.
TS/Timo Jakonen
Pernon kartanon uusi päärakennus nousi 1918 Ankkurikylän laidalle. Nyt ympäristö on rakennettu täyteen uudisasumusta.
TS/Timo Jakonen<br />Kyllikki Sivosen vehreä puutarha kukkii jo.
TS/Timo Jakonen
Kyllikki Sivosen vehreä puutarha kukkii jo.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.