Iso alueellinen huoltoyhtiö
säästää asukkaan rahoja

TS/Timo Jakonen<br />Hepokullan Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Kari Penttilä (vas.) ja hallituksen puheenjohtaja Seppo Lehtinen kehuvat kiinteistösihteeri Tarja Tommilaa Hepokullan sieluksi.
TS/Timo Jakonen
Hepokullan Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Kari Penttilä (vas.) ja hallituksen puheenjohtaja Seppo Lehtinen kehuvat kiinteistösihteeri Tarja Tommilaa Hepokullan sieluksi.

RITVA SETÄLÄ

- Olen vähän niin kuin talonmies, mutta taloja on monta, sanoo Hepokullan Lämpö Oy:ssä kiinteistöhuoltomiehenä huhkiva Markus Tuomi .

Hänen hommiaan ovat viime päivinä olleet sepelin poistaminen, pihojen pesu ja muu ulkoalueiden siivoaminen. Hepokullassa on neljän huoltomiehen vastuulla 34 taloa ja 1 064 omistusasuntoa, joissa asuu kaksituhatta ihmistä. Jokainen huoltomies vastaa omasta reviiristään, mutta tuntee myös koko alueen, koska minne päin tahansa voi tulla lähtö päivystysvuorossa.

Markus Tuomi myös asuu Hepokullassa, joten vanhan ajan talkkarimeininkiin on saanut tottua. Joku asukkaista on herkästi kilistämässä ovikelloa jokin pyyntö mielessään, vaikkei miehellä olisikaan työvuoro menossa. Alueen lapset tuntevat ovat huoltomiehensä, ja huoltomies huomioi lapset: hän jättää talvella leikkejä varten turvalliseen paikkaan kunnon kasan puhdasta lunta.

Huoltomiesten lisäksi Hepokullan Lämpö Oy:n leivissä on viisi siivoojaa sekä toimiston väki.

Oma huoltoyhtiö takaa, että vastuunotto ja jälki on parempaa kuin taloyhtiöissä, joissa ulkopuolinen firma suhauttaa pihaan huoltoansa huiskaisemaan.

Mittakaavaetu on merkittävä

Hepokullassa ja puolella kymmenellä muulla Turun asuinalueella taloyhtiöiden omistama yksi iso huoltoyhtiö vastaa satojen tai tuhansien kerrostaloasukkaiden asuinympäristöstä. Tällaiseen malliin päädyttiin tyypillisesti 1970-luvulla. Hepokullan talot on rakennettu 1969-1974.

Hepokullan Lämpö Oy:n hallituksen puheenjohtajana vuodesta 1982 toiminut Seppo Lehtinen näkee, että mallilla on saavutettu huomattava rahallinen säästö verrattuna yhden talon asunto-osakeyhtiöihin.

Hepokullan Lämpö Oy:n toimitusjohtaja, isännöitsijä Kari Penttilä toteaa säästön syntyvän ensinnäkin siitä, ettei oma huoltoyhtiö tavoittele voittoa. Lisäksi mittakaavaetua saadaan hankinnoissa. Aikanaan esimerkiksi vesihanat uusittiin kaikkien yhdeksän yhtiön yhteishankintana, ja muun muassa patteriventtiileistä järjestettiin yksi tarjouskierros, jonka pohjalta kukin taloyhtiö sitten päätti itsenäisesti.

Hepokullan Lämpö myös kilpailutti vuonna 2002 kerralla 34:n isännöimänsä talon sähköt.

Valmistelussa yhteistyö on voimaa. Lämpöyhtiön hallituksessa on edustaja jokaisesta yhdeksästä taloyhtiöstä, ja isompien uudistusten tai hankintojen alla kutsutaan hallitukset kokonaisuudessaan neuvonpitoon Hepokullan Lämmön tiloihin. Taloyhtiöt saavat riittävästi tietoa, jolloin päätökset ovat varmemmalla pohjalla.

- Kukin yhtiö tekee omat päätöksensä, mutta siinä katsotaan, että alue kokonaisuutena voi hyvin.

- Asukkaalle on hyötyä siitä, ettei tätä aluetta hoideta kymmenellä eri tavalla, sanoo Lehtinen.

Lehtisen ja Penttilän mukaan todiste alueen hyvästä kunnosta ja maineesta on omistusasuntojen arvon säilyminen. Saadut hinnat ovat olleet hyviä ja myyntiajat lyhyitä. Tyypillinen asunto Hepokullassa on kolme huonetta ja keittiö, kooltaan 70-90 neliötä.

Alueen erikoisuuksia oma uimahalli

Seppo Lehtisen mukaan Hepokullan taloja ei tehty 50 vuoden jälkeen katerpillarilla yli ajettaviksi, vaan taloihin on koko ajan investoitu ja teknisissä uudistuksissa on haluttu kuulua kärkikastiin. Esimerkiksi vuorokautinen vedenkulutus on uudistuksilla saatu pienennettyä 200 litrasta 136 litraan henkeä kohti.

Hepokulta siirtyi Turun alueista ensimmäisenä kaukolämpöön 1991, kun päästöt ja raskaan polttoaineen kallistuminen alkoivat huolestuttaa. Öljykattilat ja -säiliöt myytiin pois, ja lämpölaitokselta vapautuneisiin tiloihin keksittiin oivaa käyttöä: rakennettiin uusi toimistotila ja Hepokulta-sali, jossa on pidetty lukuisia juhlia.

Alueen luksusta on alusta saakka ollut uima-allas. Asukkaat pääsevät aamu-uinneille, ja iltaisin on erikseen naisten ja miesten uintivuorot. Saunaa vuokrataan myös tilauskäyttöön.

Isolla huoltoyhtiöllä on tarjota myös kunnollinen pesula, jonka käyttö on nykyäänkin runsasta. Yhtiön pesulassa saa pestyä ja kuivatettua matot ja isot vuodevaatteet.

Juuri nyt isännöitsijää ja hallituksen puheenjohtaja askarruttavat sähkön hinta ja jätehuollon tulevaisuus.

- Toistaiseksi ollaan turvallisilla vesillä, koska on tehty pitkäaikainen sopimus Turku Energian kanssa. Jätehuollossa mietitään hinnoittelua ja eri jätelajien keräilyä, eli tuleeko uusia purkkeja pihoihin, Penttilä sanoo.

EU:n direktiivit puolestaan tuovat muutoksia hissien rakenteisiin. EU edellyttää, että hissikori on liikkuva, ettei synny puristumisvaara.

Talojen iän takia eteen on tullut myös vesijohtojen uusimisia, vesikattojen korjauksia ja julkisivumaalauksia.

Sukupolvenvaihdos menossa

Hepokulta on yli kolmenkymmenen elinvuotensa aikana muuttunut. Alussa asukkaita oli noin 3 500, nykyään noin 2 000. Sukupolvenvaihdos on menossa sikäli, että asujamisto on nuorenemassa. Osa nuorista muuttajista on lapsena asunut Hepokullassa ja nyt palaa sinne perhe mukanaan.

Hepokullan ja Nättinummen palveluvarustukseen kuuluvassa Hepokullan koulussa oppilasmäärä on viime vuosina pysynyt aika tasaisena. Nyt se on 283.

Mutta alueella on myös paljon iäkkäitä yksin asujia. Hepokullan Lämpö Oy:ssä 31 vuotta työskennellyt kiinteistösihteeri Tarja Tommila tuntee heistä monet. Toimistoon tullaan tekemään korjauspyyntöjä ja keskustelemaan muista asumiseen liittyvistä asioista.

Vanhuksilta katosi yksi rupattelupaikka, kun liikekeskuksessa toiminut ruokakauppa lopetti.

On pakko kysyä vielä, mistä juontuu alueen helskyvän hauska nimi.

Lehtinen aprikoi, liekö Hepokullan "kulta" sen perua, että alueelta on tehty 1500-luvun rahalöytö.

Kyseessä lienee vuoren nimi, joka on myöhemmin siirtynyt viittamaan Pitkämäen ulkoniittuihin ja 1970-luvusta lähtien moderniin asuinalueeseen.

TS/Timo Jakonen<br />Kevään luontoääni Hepokullassakin on ollut lakaisukoneen hurina. Rattia vääntää kiinteistöhuoltomies Markus Tuomi. Pian homma vaihtuu ruohonleikkuuseen.
TS/Timo Jakonen
Kevään luontoääni Hepokullassakin on ollut lakaisukoneen hurina. Rattia vääntää kiinteistöhuoltomies Markus Tuomi. Pian homma vaihtuu ruohonleikkuuseen.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.