Mainettaan paremmassa Jyrkkälässä eletään monessa polvessa

TS/Timo Jerkku<br />Jyrkkäläläiset Marja-Leena Leimala (vas.), hänen poikansa tytär Eilia ja Merja-Riitta Mäki nauttivat avaralla kotipihallaan alkaneesta keväästä.
TS/Timo Jerkku
Jyrkkäläläiset Marja-Leena Leimala (vas.), hänen poikansa tytär Eilia ja Merja-Riitta Mäki nauttivat avaralla kotipihallaan alkaneesta keväästä.

ERJA TAPANA

Vilkasliikenteisten Naantalin pikatien ja Suikkilantien kainalossa lepäävä Jyrkkälä on tänä päivänä mainettaan parempi turkulainen asumalähiö. Yksi syy lienee se, että 17 aravavuokratalon alueen väki on hurjista vuosista vähentynyt ja vanhentunut. Lisäksi Jyrkkälä on saanut viisi vuotta kestäneessä peruskorjauksessa entistä tyylikkäämmän ilmeen. Remontti saatiin päätökseen vuonna 2003.

Myös pihojen viihtyisyyteen on satsattu; asuinympäristö on kunnostettu isoksi puistoksi. Pikkulapsille on rakennettu erilaisia leikkipaikkoja, nuorisolle omat pelinkenttänsä ja skeittiratansa. Grillinurkkaus ja kuntorata taas palvelevat aikuisväkeä.

Remontissa betonielementtitalot somistettiin suurin, porrasta osoittavin aakkoskirjaimin, jotka auttavat ihmisiä löytämään perille. Pimeään aikaan valaistut aakkoset ovat saaneet kiitosta myös kaupungin pelastuslaitokselta, jonka väen on tarpeen vaatiessa helppo Jyrkkälässä suunnistaa oikeaan osoitteeseen.

Pilvisenä huhtikuun päivänä Jyrkkälässä on hiljaista. Runsaan 1 300 asukkaan lähiössä on puolilta päivin liikkeellä vain varttunutta väkeä, joitakuita koiranulkoiluttajia ja lenkkeilijöitä. Vaaleasävyiset talot ovat suuria, mutta metsäiseen maisemaan väljästi rakennetussa ympäristössä on tilaa. Piha-alueille on siroteltu kosolti erilaisia penkkirykelmiä asukkaiden istuskella.

Moni palaa takaisin

Jyrkkälä on lähiö, jossa on ollut tapana viihtyä pitkään. Nykyisistä jyrkkäläläisistä sata on viihtynyt alueella sen rakentamisesta asti. Siellä asutaan monessa polvessa: on isoäitejä, lapsia ja lastenlapsia. Ja monet poismuuttaneet palaavat alueelle.

Yksi paluumuuttajista on Marja-Leena Leimala , joka asettautui perheineen uudelle alueelle vuonna 1971, asui siellä vuoden ja vaihtoi asuinseutua. Miehen kuoleman jälkeen hän palasi Jyrkkälään 1976 lastensa kanssa. Siitä alkaen Leimala on viihtynyt samoilla sijoilla - eli yhtä soittoa 30 vuotta.

Kuuden lapsen isoäiti aikoo viettää Jyrkkälässä loppuelämänsä.

Mukavuutta lisää se, että poika asuu lapsineen naapuritalossa. Tytärkin asusteli samalla alueella, mutta muutti tien toiselle puolelle Härkämäkeen.

Pitkään Jyrkkälän asukastoimikunnassa vaikuttanut Leimala arvostaa kotilähiönsä kotoisuutta, sitä että ihmiset ovat tuttuja toisilleen. Kaunis ympäristö ja edullinen asuminen saavat kiitosta nekin.

- Palvelut pelaavat; alueella on terveysasema, neuvola, ruokakauppa. Kerrostalojen tontin kulmilla on tienoon suuri voimanlähde, Aunelan koulu, jonka kanssa asukkaat puuhaavat kaikenlaista; vuosittain muun muassa vietetään yhteistä ympäristöviikkoa, jolloin siivotaan kimpassa pihamaat kevätkuntoon.

Jyrkkälää pyörittävä aravalainoitettu kiinteistöyhtiö on tarkoitusperiltään yleishyödyllinen - ei hyötyä tavoitteleva. Tämä on pitänyt alueen vuokrat kohtuullisina.

Aikanaan Jyrkkälä rakennettiin lapsiperheiden tyyssijaksi, joten asunnot ovat suurehkoja. Niiden koot vaihtelevat 57,5 neliön kaksioista 92,5 neliön neljään huoneeseen ja keittiöön. Suurin osa lukaaleista on kolmioita. Asuntojen kuukausivuokra on 6,5 euroa neliöltä eli suurimman asunnon noin 600 euroa kuukaudessa ja pienimmän kaksion reilut 370 euroa.

Ongelmalähiö rauhoittui

Mutta Jyrkkälä kantaa myös ongelmalähiön mainetta.

- Lähiö on Nauvon kunnan kokoinen asuinalue. Vaikka ongelmia ei nyt ole, maineen päivitys ei helpolla onnistu, toteaa Kiinteistö Oy Jyrkkälänpolun isännöitsijä, toimitusjohtaja Marjatta Roth.

Hän myös tuntee ilmiön taustat.

- 1960-luvun lopulla Turunkin uusiin lähiöihin asutettiin yksinomaan lapsiperheitä. Se vinoutti ikärakennetta. Ja kun samaan läjään pantiin pari tuhatta, toisilleen ventovierasta ihmistä, vei aikansa ennen kuin oman kylän tavat omaksuttiin. Uusilla asukkailla ei ollut mitään yhteistä.

Alueen huoltomiehen tehtävistä eläkepäiville jo siirtynyt, mutta edelleen entisen työpaikkansa maisemissa asuva Kurt Laine muistelee, että 1970-luvulla alueella oli levotonta.

- Silloin lapsia oli paljon ja asukkaita kaikkiaan 2 300, nyt tuhat vähemmän. Kyllä Jyrkkälä on rauhoittunut. Tämä on hyvä paikka asua.

Mutta kodikkuus ja lämminhenkisyys ovat Laineen mielestä alueelta häipyneet.

- Väki on vaihtunut rajusti. Kansainvälisyyttä Jyrkkälään tuli jo varhain chileläisten pakolaisten myötä. He olivat mukava lisä asukasjoukossa.

- Kun asuntoja alkoi jäädä tyhjiksi, firmat hankkivat niitä omaan käyttöönsä ja asuttavat omia työntekijöitään, kuten telakkaväkeä. Nämä asukkaat elävät omaa systeemiään.

Jyrkkälä edelläkävijä

Kuuden hehtaarin alueelle levittäytyvään Jyrkkälään alettiin rakentaa aravalainoitettuja betonielementtitaloja vuonna 1968. Mittavaa rakentamisurakkaa toteutti Kiinteistö Oy Jyrkkälänpolku.

Jyrkkälä on valtakunnallisestikin erikoislaatuinen, sillä alusta alkaen kaikki 17 aravalainoitettua vuokrataloa ovat olleet yhden ja saman kiinteistöyhtiön hallinnassa. Toimintaa myös pyöritetään omien työntekijöiden voimin, sillä siivoojat ja huoltomiehet ovat yhtiön palkkalistoilla.

- Maan suurimpiin kuulunut vuokrataloyhtiö oli aikaansa edellä. Vasta nyt on yleisesti meneillään kiinteistöyhtiöiden fuusioituminen isommiksi kokonaisuuksiksi, isännöitsija Roth tietää.

Jyrkkälän rakentamisurakka, 1968-74, oli kunta-alan ammattiliitto KTV:n, Turun kaupungin ja Rakennus-Ruolan yhteisprojekti. Toimitusjohtaja Urho Ruola oli uudentyyppisen hankkeen isä.

TS/Marttiina Sairanen<br />Kerrostalojen seinien jättikokoiset kirjaimet opastavat ihmisiä oikeaan osoitteeseen.
TS/Marttiina Sairanen
Kerrostalojen seinien jättikokoiset kirjaimet opastavat ihmisiä oikeaan osoitteeseen.
TS/Marttiina Sairanen<br />Lähiön korkeat rakennukset on somistettu hillityin värein, kukin eri sävyyn. Myös piha-alueet pantiin viisi vuotta kestäneessä kunnostuksessa uuteen uskoon.
TS/Marttiina Sairanen
Lähiön korkeat rakennukset on somistettu hillityin värein, kukin eri sävyyn. Myös piha-alueet pantiin viisi vuotta kestäneessä kunnostuksessa uuteen uskoon.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.