Tähtitalojen tyylikkyys pitää pintansa

TS/Riitta Salmi<br />Mina Koski, 5, ja norjalainen metsäkissa Alvis, 5 kk, viihtyvät mainiosti Toivolankadun kotitalon mäntymetsikössä. Vaikka seudulla asuu enimmäkseen varttunutta väkeä, kavereitakin löytyy läheltä. Mina muutti vanhempineen Mäntymäkeen kolme vuotta sitten, kun pikkuveli Tinka ilmoitti tulostaan.
TS/Riitta Salmi
Mina Koski, 5, ja norjalainen metsäkissa Alvis, 5 kk, viihtyvät mainiosti Toivolankadun kotitalon mäntymetsikössä. Vaikka seudulla asuu enimmäkseen varttunutta väkeä, kavereitakin löytyy läheltä. Mina muutti vanhempineen Mäntymäkeen kolme vuotta sitten, kun pikkuveli Tinka ilmoitti tulostaan.

ERJA TAPANA

Turun Kunnallissairaalantien ja Toivolankadun kerrostaloalueilla eletään hiljaista arkea. Toisin oli puoli vuosisataa sitten, jolloin suurten ikäluokkien lapset täyttivät kaupungin vuokratalojen pihamaat.

Pula-aikana 1940-luvun lopulla nousseet rakennukset ovat kestäneet ajan hampaan hyvin. Niitä kun on pitkin matkaa remontoitu ja modernisoitu.

Kaupungin arkkitehtitoimistossa suunniteltu, väljästi rakennettu Mäntymäen kerrostaloalue on saanut paljon kiitosta.

- Kunnallissairaalantien avoimet taloryhmät ovat hienon funkissommitelman tulosta. Lamellitalojen sijoittelussa tärkeää oli valon saanti. Arkkitehti Ilmari Sutisen 1941 laatima asemakaava oli yksinkertaista ja tyylipuhdasta. Siihen aikaan osattiin suunnitella monimuotoisia asuinalueita, toteaa kaavoitusarkkitehti Iina Paasikivi .

Mäntymäen todellinen helmi on Toivolankadun yhdeksän tähtitalon rivistö, joka myötäilee kaartuvaa katua kauniisti. Mäntymetsään 1950-53 avarasti istutettu kokonaisuus on kaupungin talorakennustoimiston arkkitehdin, Viljo Laitsalmen käsialaa.

Vaalean ruskeaksi rapatut pistetalot ovat äkkinäkemältä keskenään samanlaisia. Kun niitä silmäilee tarkemmin, havaitsee, että rakennukset ovat yksilöitä: eri puolilla taloa sijaitsevat parvekerivistöt poikkeavat toisistaan, samoin sisäänkäyntien katoslipat - ja joitakin taloja on koristeltu erilaisin mehiläiskennoikkunoin.Tyylikkäitä yksityiskohtia löytyy.

Luonto ja valo tulvivat paitsi asuntoihin myös porraskäytäviin. Asukkaiden viihtyisyyttä lisäävät metsikön vanhat pergolat, tämän päivän grillikatokset.

Palvelut häipyivät metsälähiöstä

Tähtitalojen asukkaista suuri osa on eläkeläisiä, jotkut heistä ovat viihtyneet Toivolankadulla 1950-luvulta asti. Ikääntyneiden ihmisten asumiseen tuli helpotusta 1990-luvulla toteutetussa peruskorjauksessa, joka toi taloihin hissit. Kaupungin vuokra-asunnoilla on kova kysyntä, mutta Toivolankadulla vaihtuvuus on vähäistä. Asunnoista ei hevillä muuteta pois. Ei, vaikka kaupat ovat vähin erin häipyneet.

Parhaina aikoina alueella oli hyvät palvelut: lukuisista ruokakaupoista kampaamoon ja kemikalioon - nyt enää maalausliike ja eineskeittiö. Muutosta kuvaa se, että 1972 ovensa avannut nuorisotalo on nyt sosiaalitoimen toimintakeskus.

Toivolankadun tähtitaloilla oli hienostoalueen leima. Kaupungin vuokrataloissa asui paljon kaupungin työntekijöitä, näyttelijöitä ja korkeita virkamiehiä myöten.

Kaupunkirakentamisen juuria tutkinut Mikko Laaksonen on löytänyt nelikerroksisille Toivolankadun torneille esikuvia Tukholmaan 1940-luvulla rakennetuista pistetaloista.

- Tukholmaan ja muuallekin Ruotsiin nousi isoja, yksinomaan tähtitaloista koostuneita alueita. Useimmiten rakennukset olivat 7-9 -kerroksisia. Malliesimerkki on Tukholman Gröndal.

- Toivolankadun tähtitalot ovat huoliteltua ja hyvää suunnittelua, ne ovat poikkeuksellisen laadukkaita. 1950-luvun tyylistä voisi ottaa oppia tänäänkin, Meidän Turku -yhdistyksen varapuheenjohtaja Laaksonen sanoo.

- Nyt suunnittelun puutteet korvataan ylimääräisellä krumeluurilla.

Mäntymäessä luonto ja ympäristö säilyivät, koska parkkipaikoille ei tarvinnut raivata tilaa. Tätä nykyä parkkitilat ovat kaavoituksen lähtökohta.

Mäntypuiston kokonaisuus täydentyi 1956, kun Harakkakallion laitamille valmistui puolikunnallisia tornitaloja. Käpytien vartta kaartavat seitsemänkerroksiset talot suunnitteli arkkitehti Viljo Laitsalmi. Hankkeen rakennutti Taso.

Pula-ajan kerrostalot nousivat takamaalle

Vielä 1940-luvun taitteessa Mäntymäki oli kaupungin takamaata, mutta muutaman vuoden kuluttua Kunnallissairaalantien varteen päätettiin rakentaa kahdeksan täyskunnallista kaksikerroksista ja pian perään neljä kolmikerroksista lamellitaloa.

Kaupunkia koetelleen suuren asuntopulan takia talot suunniteltiin äkkinäisesti. Valmistuminen kuitenkin venyi, sillä rakennusmateriaalista - tiilistä, nauloista, sementistä, teräksestä - oli huutava pula.

Kunnallissairaalantien tusinan talon kokonaisuuden on suunnitellut 1945 arkkitehti Totti Sora kaupungin arkkitehtitoimistosta.

Kun ensimmäiset talot nousivat Kunnallissairaalantie 40-46:een, Mäntymäestä tuli Turun ensimmäinen esikaupunkialue, johon rakennettiin kerrostaloja.

Toivolankadun toiselle puolelle, Kunnallissairaalantie 48-52:een suunnitellut neljä kolmikerroksista taloa valmistuivat vasta 1948.

Kaikkiaan Mäntymäkeen syntyi 224 pientä, huoneen ja keittiön asuntoa. Tärkeintä oli saada nopeasti asuntoja, jolloin laadusta ja asumisen tasosta oli pakkoa tinkiä.

Alun perin alkeellisesti varusteltuja Kunnallissairaalantien vanhimpia taloja on remontoitu useaan otteeseen 1950-luvulta alkaen: asuntoihin tuotiin vessat, 1970-luvulla asuntoja yhdisteltiin ja taloihin asennettiin keskuslämmitys.

Valtaosa kaksikerroksisista taloista on saanut vaalean rappauspinnan, kahdeksan rakennuksen joukosta poikkeaa kaksi taloa: vihertävä ja rusehtava.

Toivolankadun vastapuolen kolmikerroksisia rakennuksia remontoitiin mm. 1980-luvulla, jolloin hellahuoneita ja kaksioita yhdisteltiin kolmioiksi. Rapatut ulkoseinät vuorattiin muovitetulla teräspoimulevyillä. Epäonnistunut ratkaisu teki rakennusten ilmeen ankeaksi ja ympäristöönsä sopimattomaksi.

Maakuntamuseo luokitteli hiljan Mäntymäen kerrostalot arvorakennuksiksi. Käytännössä listaus merkitsee sitä, että avara miljöö rakennuksineen pysyy nykyisellään.

- Toiveena on, että Kunnallissairaalantien peltikuorrutetut talot palautetaan seuraavassa remontissa alkuperäiseen asuunsa, kertoo maakuntamuseon tutkija Sanna Kupila.

TS/Riitta Salmi
TS/Riitta Salmi
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.