Kustannusjahti uhkaa viedä tutkimuslehmät lahdattaviksi

TS/Eeva Suojanen<br />Kyyttölehmä Oljaa rauhoitteleva Marja Uskelin on ollut tutkimusnavetassa töissä 33 vuotta. Tieto Lintupajun lopettamisesta tuli yllätyksenä.
TS/Eeva Suojanen
Kyyttölehmä Oljaa rauhoitteleva Marja Uskelin on ollut tutkimusnavetassa töissä 33 vuotta. Tieto Lintupajun lopettamisesta tuli yllätyksenä.

EEVA SUOJANEN

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus joutuu tehostamaan ja keskittämään toimintojaan. Uhanalaisia ovat tällä hetkellä Jokioisten neljä tutkimusnavettaa, joissa on yli 200-päinen karja ja viitisenkymmentä työnpaikkaa.

Tutkimuskeskus on virtaviivaistanut organisaatiotaan ja toimipisteitä on jo aiemmin vähennetty. - MTT joutuu valmistautumaan raskaisiinkin leikkauksiin. Tutkimuskeskuksessa on laadittu erilaisia kehitysvaihtoehtoja tulevaisuuden varalle, myöntää ylijohtaja Erkki Kemppainen .

Pahimmassa vaihtoehdossa luovutaan kaikista Jokioisten navetoista, mutta se on varsin epätodennäköistä. MTT:n johtokunta on toistaiseksi tehnyt päätöksen Lintupajun navetan lopettamisesta. Lintupajussa tehdään ruokintakokeita ja parsipaikkoja lehmille on 65.

Lintupajussa työskenteleville tieto lopettamisesta tuli todella yllätyksenä. - Vielä runsas vuosi sitten oltiin suunnittelemassa navetan remonttia ja laajentamista, ihmettelee Marja Uskelin . Lintupaju on ollut Uskelinin työpaikka 33 vuotta, mutta eläkeikään on vielä matkaa.

- Työ on vaihtelevaa ja mielenkiintoista. Muulle paikkakunnalle ei Uskelin halua lähteä, vaikka sellainen mahdollisuus tarjoutuisikin.

Ruokinta- ja kotieläintutkimusta ei MTT aio lopettaa. Lintupajun kokeet siirtyvät Maaningalle, jossa on parhaillaan menossa navettaremontti. Pohjois-Savossa sijaitsevalla Maaningalla on aluepoliittista painoarvoa.

- Onhan se toki maito-Suomen sydämessä, sanoo kotieläintutkimusta johtava Tuomo Varvikko . Varvikko arvelee, että lypsykarjaa koskeva tutkimus tulevaisuudessa supistuu. - Se on kallista tutkimusta, pitää olla paljon karjaa ja ihmistyövoimaa.

Varvikko kuitenkin toivoo, että Jokioisissa ainakin Minkiön navetta pystytään pitämään. Kahdeksan vuotta sitten uusittuun Minkiön pihattoon ja laitteisiin investoitiin lähes kolme miljoonaa euroa.

Jokioisten kartanoiden johtaja Timo Kallio pitäisi Minkiön ovien sulkemista myös suurena haaskauksena. Kallio on tulevaisuuden suhteen skeptinen: - Jos karjapuolta pienennetään, ei pelloillakaan enää ole käyttöä.

Uudet painopisteet ulkopuolelta

- Toiminnallisia muutoksia on tehtävä, koska haluamme edelleen olla varteenotettava tutkimuslaitos. On parempi satsata hyviin tutkijoihin kuin seiniin, ylijohtaja Kemppainen korostaa.

Valtion budjettirahoituksen vähenemisen lisäksi paineita tuo hallituksen tuottavuusohjelma ja ja sektorikohtaisten tutkimuslaitosten arviointi. Kemppaisen mukaan pelkkä tuottavuusohjelma veisi tutkimukselta 60 henkilön työpaikat ja 2,3 miljoonaa euroa vuoteen 2011 mennessä. - Maa- ja elintarviketalouden tutkimus on häviäjä sektorikohtaisten tutkimuslaitosten vertailussa.

MTT:n budjetti on 32 miljoonaa euroa. Kolmannes rahoista tulee budjetin ulkopuolelta, yrityksiltä tai yhteisöiltä. Ulkopuolisen rahoituksen osuus on kasvanut, mutta sen saanti on käynyt jatkuvasti työläämmäksi. Ulkopuolelta tuleva raha ohjaa myös tutkimusta.

- Meidän tulevaisuutemme on siitä kiinni, miten hyvin palvelemme yhteiskuntaa. Meidän pitää tehdä sitä, mistä saadaan rahaa.

Tällä hetkellä ulkopuolisia kiinnostavimpia tutkimusalueita ovat biotekniikka ja funktionaaliset elintarvikkeet. Sekä ylijohtaja että tutkimuksen johtaja Tuomo Varvikko huomauttavat kuitenkin, että perustutkimusta yhä tarvitaan, koska se on kaiken perusta.

Viime valtiopäivillä maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana toiminut varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila (kesk) vaatii, että hallituksen sisällä pitää pikaisesti pystyä sopimaan maatalouden tutkimusrahoituksesta. Anttila ymmärtää tehostamistarpeet, mutta ei demarijohtoisen valtiovarainministeriön asennetta.

- Ministeriö haluaisi vähentää rahoitusta, koska viljelijäväestökin on vähentynyt. Ei tämä ole suinkaan vain viljelijöiden asia, vaan tutkimuksesta hyötyvät myös kuluttajat ja muu yhteiskunta. Osaaminen ja tutkimus ovat meidän vahvuuksiamme ja selviytymisstrategiaamme.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.