Yritysten investoinnit vielä pieniä vähän saastuttavaan tekniikkaan

TS/Jori Liimatainen<br />Biolämpölaitos Orikedolla tuottaa noin 20 prosenttia Turku Energian kaukolämmöstä. Puuhakkeen poltosta syntyvät hiilidioksidipäästöt lasketaan neutraaleiksi, koska puuhake hajoaisi kuitenkin metsään ja tuottaisi samat päästöt.
TS/Jori Liimatainen
Biolämpölaitos Orikedolla tuottaa noin 20 prosenttia Turku Energian kaukolämmöstä. Puuhakkeen poltosta syntyvät hiilidioksidipäästöt lasketaan neutraaleiksi, koska puuhake hajoaisi kuitenkin metsään ja tuottaisi samat päästöt.

ANNA KUUSELA

Lähes vuoden pyörinyt Euroopan unionin sisäinen päästökauppa on vasta harjoittelua Kioton kautta varten. Vuonna 2008 suomalaistenkin yritysten päästöoikeudet pienenevät rajusti nykyisestä, kun Kioton ensimmäinen viisivuotiskausi ja laajempi päästökauppa alkavat.

Vuonna 2012 päättyvän ensimmäisen kauden jälkeen tullee entistä kovempia rajoituksia. Niistä ei vielä ole virallisesti sovittu.

Energiamarkkinaviraston ryhmäpäällikkö Jarno Ilme sanoo, että päästökauppa ei vielä toimi parhaalla mahdollisella tavalla, koska tulevaisuus on epävarma.

- Päästökaupan ideahan on, että se ajaisi laitoksia investoimaan tekniikkaan, jolla päästöjä saadaan alemmaksi. Tavoite ei ole toteutunut, koska suunnittelujakso on liian lyhyt. Laitoksissa ei haluta lähteä investoimaan tekniikkaan, kun ei tiedetä mitä Kioton jälkeen tulee.

Päästökaupassa yritykset saavat päästöoikeuksia, joita voidaan ostaa tai myydä tarpeen mukaan. Tässä vaiheessa mukana ovat ainoastaan isojen teollisuusyritysten hiilidioksidipäästöt, eivät muut kasvihuonekaasut eikä liikenne.

- Jäsenmaat ovat jakaneet päästöoikeuksia aika hölläkätisesti, energia-asiantuntija Tuuli Kaskinen Suomen luonnonsuojeluliitosta sanoo.

Kaskisen mielestä päästökauppa antaa kuitenkin yrityksille tärkeän signaalin, että päästöjä on vähennettävä kaikilla aloilla.

Suomessa päästöoikeuksia on jaettu esimerkiksi metallialan yrityksille melko väljästi. Niukemmat päästöoikeudet saanut energiateollisuus on arvostellut päästökauppaa voimakkaasti sen aiheuttamien kustannusten takia. Esimerkiksi sähkön hinnan noususta on arvioitu lankeavan kuluttajille miljardilasku.

Kaskinen sanoo, että monet yritykset voivat jopa hyötyä päästökaupasta. Hän toteaa, että päästökauppa tarjoaa yrityksille myös hyvän syyn nostaa sähkön hintaa.

Rajoituksia voidaan kiertää

Luonnonsuojeluliiton Kaskinen painottaa, että päästökauppa on ainoa taloudellinen päästöjen vähennyskeino, josta on päästy EU:n alueella sopuun.

- Ympäristön kannalta on erittäin tärkeää, että se toimii koko EU-alueella.

EU:n päästökauppa ei tosin vielä toimi kaikissa maissa. Muun muassa Italialla, Unkarilla ja Puolalla ei ole vielä rekisterejä, joiden avulla päästökauppaa käydään.

Kaskinen pitää ongelmallisena, että EU-maat voivat Kioto-kauden alettua ostaa unionin ulkopuolisista maista päästöoikeuksia. Esimerkiksi Venäjältä saatetaan ostaa niin sanottua kuumaa ilmaa eli käytöstä poistettujen teollisuuslaitosten päästöoikeuksia.

- Sellaisten oikeuksien osto ei aina vähennä päästöjä, Kaskinen painottaa.

Rajoituksia voidaan kiertää myös rakentamalla hiilidioksidipäästöjä tuottavia laitoksia sopimuksen ulkopuolella oleviin maihin, joissa ei ole päästörajoituksia.

Päästökaupan lisäksi kaikki muut Kioton keinot tarvitaan, jotta EU voi päästä tavoitteeseen vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä kahdeksan prosenttia vuoteen 1990 verrattuna.

Keskustelussa on väläytelty jopa Kioton sopimuksesta luopumista. Eniten kasvihuonekaasupäästöjä tuottava Yhdysvallat sekä Australia, Kiina, Intia ja kehitysmaat ovat jääneet sopimuksen ulkopuolelle.

"Yhdysvaltoja turha odottaa"

Kaskinen painottaa, että alusta asti on päätetty, ettei kehitysmaita tässä vaiheessa tule Kioton sopimukseen.

- Teollisuusmaat aloittavat päästövähennykset, koska ne ovat päästöt aiheuttaneetkin. Ensi vuonna tarkastellaan sopimuksen kattavuutta, ja kehitysmaat otetaan mukaan tarkasteluun, Kaskinen kertoo.

Yhdysvaltain mukaantuloa Kioton seuraavaan sopimukseen on energia-asiantuntija Kaskisen mielestä turha odottaa niin kauan kuin George W. Bush on presidenttinä.

Ympäristöjärjestöjen ja EU:n mukaan ilmastomuutoksen peruuttamattomien seurausten välttäminen edellyttää teollisuusmailta 30 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2020 mennessä. Kuitenkin teollisuusmaiden päästöt kasvavat jatkuvasti.

TS/Jori Liimatainen<br />Autoilija Marko Järnberg otti Turku Energian biolämpökeskukseen Yläneeltä tuomastaan turpeesta näytteen. Orikedon lämpökeskus polttaa puuhakkeen seassa jonkin verran turvetta.
TS/Jori Liimatainen
Autoilija Marko Järnberg otti Turku Energian biolämpökeskukseen Yläneeltä tuomastaan turpeesta näytteen. Orikedon lämpökeskus polttaa puuhakkeen seassa jonkin verran turvetta.
TS/Jori Liimatainen<br />Turku Energian käyttöinsinööri Janne Arko kertoo, että päästökauppa tuo lisätöitä hänellekin. Ensi vuoden alussa myös Orikedon biolämpökeskuksessa vierailee ulkopuolinen tarkastaja, joka mittaa päästömääriä.
TS/Jori Liimatainen
Turku Energian käyttöinsinööri Janne Arko kertoo, että päästökauppa tuo lisätöitä hänellekin. Ensi vuoden alussa myös Orikedon biolämpökeskuksessa vierailee ulkopuolinen tarkastaja, joka mittaa päästömääriä.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.