Liittoutumattomuus on Niinistön mukaan sinisilmäistä politiikkaa

TS/Mauri Ratilainen<br />Yrittäjyys, työnteko ja kansainvälisyys ovat asioita, joiden puolesta Satu Silvo uskoo ehdokkaansa Sauli Niinistön tekevän töitä.
TS/Mauri Ratilainen
Yrittäjyys, työnteko ja kansainvälisyys ovat asioita, joiden puolesta Satu Silvo uskoo ehdokkaansa Sauli Niinistön tekevän töitä.

Alberto Claramunt

Kokoomuksen presidenttiehdokas, varapääjohtaja Sauli Niinistö istuu suomalaisen klubin ankeahkossa pikku huoneessa hieman kärsimättömänä. Aivan kuin hän odottaisi, että koska se kysymys siitä EU-puolustuksesta oikein tulee.

Hän kieltäytyy puhumasta Naton hyvistä ja huonoista puolista. Ne ovat samaa sukua kyllä vai ei Natoon -kysymyksille. Niinistön mielestä tällainen keskustelu on hedelmätöntä.

EU-puolustus saa sen sijaan Niinistön innostumaan.

- Euroopassa tapahtuu selvästi. Sekä Euroopasta että Yhdysvalloista tulee voimakkaita äänenpainoja, että Euroopan on otettava enemmän vastuuta omasta puolustuksesta. Se on hyvin ymmärrettävää. Runsaan kymmenen vuoden aikana USA-peräisten Nato-joukkojen vahvuus Euroopassa on pudonnut 350 000:sta 50 00:een, Niinistö sanoo.

Hän tyrmää väitteet siitä, että eurooppalaisen puolustusjärjestelmän luominen vahingoittaisi suhteita USA:han

- Ei tässä ole mitään USA- tai Nato-vastaisuutta. Kun sieltäkin lyödään pallo eurooppalaisten syliin, niin jotainhan Eurooppa tekee. Jos Suomi johdonmukaisesti päättää, ettei se halua olla mukana tässä, niin se on kohtalokas virhe, Niinistö sanoo.

Hän ei myöskään niele väitettä, että Euroopassa kukaan muu ei puhu EU:n puolustuksesta kuin Niinistö itse. Hän paljastaa, että Euroopassa on ollut koolla 12 entisen ja yhden nykyisen komentajan "viisasten miesten" ryhmä, joka on keskustellut EU-puolustuksen kehittämisestä.

- Se ainoa toimiva komentaja ryhmässä oli Juhani Kaskeala . Minä ihmettelen, jos tämä kaikki on tapahtunut hallituksen tai presidentin tietämättä, Niinistö sivaltaa.

Taloudellinen kilpailu voi kriisiytyä

Syksyllä Suomessa käytiin Niinistön alkuun panema keskustelu turvallisuusvajeesta. Hän arvioi tuolloin, että pienillä, liittoutumattomilla mailla on krooninen turvallisuusvaje.

Niinistö pitääkin valtionjohdon hellimää liittoutumattomuusoppia sinisilmäisenä ja kohtalokkaana.

- Talvisodasta opittiin, ettei yksin ole hyvä olla. Nyt meille yritetään kylvää väitettä, että EU:n jäsenet auttavat ilman sopimustakin, ehei. Jos maailmassa syntyy vakava tilanne, kukaan ei lainaa resurssejaan vaan kaikki ajattelevat vain omaa liittoutumaansa, Niinistö perustelee.

Mahdollisena turvallisuusuhkana hän pitää rajuksi muuttunutta taloudellista valtakilpailua. Se voi johtaa taisteluun raaka-aineista.

Vastustajien mielestä Niinistö pelottelee puheillaan kansaa.

- En pelottele, vaan kylmän rauhallisesti puhun siitä tosiasiasta, joka kautta ihmiskunnan historian on vallinnut, Niinistö puolustautuu.

Oliko Halonen primus motor?

Niinistö haluaa säilyttää kutakuinkin nykyisellään presidentin valtaoikeudet. Hän tosin selkiinnyttäisi perustuslakia seuraavan presidenttikauden aikana. Muutokset EU:ssa voivat luoda uusia toimivaltakiistoja nykyisen kriisinhallintaa koskevan kiistan lisäksi.

- Paljonko alkaa ilmetä sellaista, että asioita otetaan yhä enemmän EU:n piiriin, ja olisivatko ne automaattisesti pois presidentin päätäntävallasta, Niinistö kysyy ja viittaa muun muassa EU:n puolustusyhteistyön tiivistämiseen.

Muutokset perustuslakiin astuisivat Niinistön mallissa voimaan 2012.

EU:n kriisinhallintajoukkoja koskevan valtaoikeuskiistan Niinistö ratkaisisi poikkeuslailla, jos hallitus ei taivu sovittelemaan omaa ja perustuslakivaliokunnan kantaa yhteen.

Hallituksen ajamaa nopeaa muutosta perustuslakiin Niinistö pitää perustuslaillisuutta halventavana. Hänelle on jäänyt epäselväksi, mikä oli Tarja Halosen rooli koko jupakassa.

- Hänestä ei ole saanut selvää. Onko hän jopa primus motor? Herää sellainenkin kysymys.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.