Halonen yhtä suosittu nyt kuin Koivisto vuonna 1988

HEIKKI VENTO

Presidentti Tarja Halosella on mielipidetiedustelun mukaan yhtä hyvät mahdollisuudet tulla tammikuussa valituksi suoralla vaalilla toiselle kaudelle kuin presidentti Mauno Koivistolla oli vuoden 1988 vaaleissa. Mielipidemittausten mukaan Halosen ja Koiviston kannatusluvut ovat lähes yhteneviä.

Presidentti Mauno Koivisto on viimeinen ennen Halosta ehdokkaana ollut presidentti. Vuonna 1988 oli käytössä yhdistelmävaali. Suora kansanvaali ja valitsijamiesvaali. Jos Koivisto olisi saanut enemmistön suorassa vaalissa, valinta ei olisi jäänyt valitsijamiehille.

Koivisto sai suorassa vaalissa 47,9 prosenttia äänistä. Suora vaali kiinnosti heti kansaa, ja äänestysprosentti oli 82,6.

Mauno Koiviston kannatus ennen vaaleja tehdyissä tutkimuksissa vaihteli yli 60 prosentista 50 prosentin tuntumaan. Syyskuussa 1987 Koiviston suosio oli jopa 64 prosenttia. Hänen kannatuksensa kuitenkin "hiipui" vaalien lähestyessä.

Pääministeri jäi kolmanneksi

Koivistolla oli Haloseen verrattuna hieman erilainen vastustajakaarti. Olennainen poikkeus on se, että vasemmistoliiton edeltäjällä kansandemokraateilla oli 1988 oma ehdokkaansa.

Skdl:n puoluehajaannus oli tuolloin syvimmillään. Kommunistien taistolaissiipi vieroksui Koivistoa. Skdl:n ehdokas Kalevi Kivistö saikin vaaleissa kohtalaisen kannatuksen eli 10,4 prosenttia äänistä.

Halosen tapaan Koivistollakin oli kilpailijanaan pääministeri. Kokoomuksen ehdokas Harri Holkeri jäi kolmanneksi.

Taistelun vaaleista teki keskustan ehdokas Paavo Väyrynen , Koiviston arkkivihollinen. Holkerin vältellessä kitkaa presidentin kanssa Väyrysen kamppailu nosti miehen vaalin kakkoseksi.

Halosen kannatus on noussut

Koivistoon verrattuna Halosen kannatusluvut ovat kehittyneet suotuisammin. Halonen jäi Helsingin Sanomien heinäkuussa ja Väli-Suomen sanomalehtien elokuussa julkaisemissa tutkimuksissa alle 60 prosentin.

Halosen kannatus oli tuolloin heikompi kuin Koiviston vuoden 1987 syys-lokakuussa.

Tässä kuussa Halonen sitten ponnisti. Yleisradion televisiouutisten tilaamassa tiedustelussa presidentti sai 61 prosenttia vastanneista tuekseen.

Halosen asemaa Koivistoon verrattuna helpottaa se, että hän on koko vasemmiston yhteinen ehdokas.

Vuoden 1988 vaalien tapaan myös pääministeri on ehdokkaana eli keskustan Matti Vanhanen . Haastajan paikalla on kokoomuksen Sauli Niinistö.

Koivistolla ei ollut vihreää vastaehdokasta 1988. Heidi Hautala on nyt mukana.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.