Perinnesilta palautti vanhan
rakennustavan Kuralan kylämäkeen

TS/Tuula Heinilä<br />Sillan naapurissa asuvat Kaskisen ja Revon pariskunnat kiittelevät uuden sillan ulkonäköä Kuralan ja Kohmon maisemaan sopivaksi.
TS/Tuula Heinilä
Sillan naapurissa asuvat Kaskisen ja Revon pariskunnat kiittelevät uuden sillan ulkonäköä Kuralan ja Kohmon maisemaan sopivaksi.

HANNE YLI-PARKAS

Kuralan uusi kevyenliikenteensilta avattiin torstaina käyttöön viiden kuukauden uurastuksen jälkeen. Turussa Kohmon ja Kuralan välillä virtaavan Jaaninojan ylittävä perinnesilta korvasi vanhan betonirumpuparin, joka oli rapautunut käyttökelvottomaan kuntoon.

Uuden puusillan avajaisiin saapuneet asukkaat kehuivat tyytyväisinä jylhännäköistä tulokasta.

- Onhan silta hieno, hieman täytyy vielä silmän totutella näkyyn. Sopii kyllä hyvin historialliseen maisemaan, Martti Repo kiittelee.

Silta rakennettiin kirjaimellisesti turkulaiseen historiaan nojaten, sillä siltaa tukevat luonnonkivet ovat peräisin Aninkaisten vanhasta sillasta.

Kestää raskastakin liikennettä

Perinnesillan idean isä on Turun kaupungin suunnitteluinsinööri Olavi Lankinen . Kun Jaaninojan siltarumpu piti peruskorjata, hän ehdotti komeamman sillan rakentamista.

- Tämän mallin siltoja on rakennettu Suomessa aikoinaan paljon, muttei enää vuosikymmeniin. Samantapainen silta löytyy muun muassa Mietoisista museoituna. Käytössä niitä on vielä jonkin verran, Lankinen selvittää sillan taustoja.

Lankisen mukaan ansasrakenne oli ainoa vaihtoehto alusta saakka. Hankkeen tarkoituksena oli vaalia vanhoja rakennustapoja, joten esimerkiksi kaikki sillan kantavat rakenteet ovat kokonaan puuta.

- Olemme ajaneet 20 tonnia painavan huoltoauton tästä yli ja hyvin kesti. Siltoja ei voi enää rakentaa pelkästään hevoskärryjä kestäviksi, Lankinen hymyilee.

Ainutlaatuinen maisema

Silta rakennettiin turkulaisvoimin. Ainoastaan sillan pyöröpuut täytyi noutaa hieman kauempaa, Heinolan seudulta.

Lankisen mukaan puut kyllästettiin erityisesti siltaa varten, sillä sopiva kyllästysmenetelmä ei ole enää yleisesti käytössä. Apu löytyi porilaiselta Lännen Painepuu Oy:ltä.

- Silta on herättänyt kiinnostusta muuallakin. Muun muassa teknillisen korkeakoulun siltarakennustekniikan professori lähetti sähköpostia ja halusi kovasti tietää, mitä täällä tehdään, Lankinen kertoo.

Sillan kokonaiskustannukset kipusivat 132 000 euroon. Puolet rahoituksesta saatiin EU:n kautta.

Projektipäällikkö Anna-Kaisa Kaukola kiittelee EU-rahojen mahdollistaneen tavallisesta poikkeavan kokeilun.

- Hienoa, että kaupunkiin saadaan vaihtelua betoni- ja teräsrakenteiden keskelle. Tässä ympäristössä jykevä silta pääsee oikeuksiinsa, Kaukola kuvailee.

Silta on osa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen rahoittamaa ja kaupungin kiinteistölaitoksen hallinnoimaa Elävä kulttuurimaisema -hanketta.

- Tavoitteena on nostaa esiin Kuralan ja Aurajokilaakson maiseman merkitystä ja parantaa seudun virkistyskäyttöä, Kaukola selvittää.

Martti Repo kehuu, ettei Kuralan kaltaista maisemaa löydy muualta. Revot ovat asuneet alueella jo reilun vuosikymmenen ja nähneet kotiseutunsa hitaan muutoksen.

- Kunhan vain maltettaisiin pitää seutu tällaisena, jotta edes jossain säilyisi tilaa ja rauhaa elää, Repo toivoo.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.