Yleisradio siirtyy digikanavien satelliittijakeluun elokuun alussa

HANNA VILO

Yleisradio siirtyy kanaviensa satelliittijakeluun elokuun alussa. Ylen digitaalisen kanavapaketin eli viiden tv-kanavan, neljän radiopalvelun ja lisäpalveluiden satelliittijakelusta huolehtivat Canal Digital ja Viasat.

Heinäkuun lopussa valmistuvan Suomen televisioverkon digitalisoinnin kolmannen vaiheen jälkeen digi-tv:n laskennallinen peittoalue on 99,86 prosenttia kotitalouksista. Satelliittijakelun avulla Ylen digitaalisten tv-palveluiden kattavuus nousee sataan prosenttiin.

Ylen tiedottajan Mika Ojamiehen mukaan satelliittijakelun avulla myös pohjoisimmassa Suomessa ja muilla katvealueilla asuvilla on mahdollisuus katsoa digitaalisia tv-lähetyksiä.

- Satelliittijakelu täydentää olemassa olevaa jakeluverkkoa. Käytännössä esimerkiksi jonkin tiheän metsän tai suuren kukkulan vieressä asuvilla saattaa olla vaikeuksia saada televisiokuvaa näkyviin, joten laskennallinen peittoalue ei aivan vastaa todellista näkyvyysaluetta. Satelliittipalvelun avulla hekin pystyvät seuraamaan lähetyksiä.

Katvealueilla tai näkyvyysalueen ulkopuolella asuvat katsojat saavat Ylen kanavien satelliittikatseluun tarvittavan salauksenpurkukortin ilmaiseksi Canal Digitalin tai Viasatin asiakaspalvelusta. Muut kotimaiset ja ulkomaiset satelliittipalvelut säilyvät maksullisina.

Maanpäällisten digitaalisten lähetysten näkyvyysalueella Ylen lähetysten katsominen satelliitin kautta on maksullista.

Kolmanneksella digivastaanotin

Finnpanelin touko-kesäkuun aikana tekemän tutkimuksen mukaan 29 prosentilla suomalaisista on mahdollisuus seurata digi-tv-lähetyksiä. 677 000 kotitaloutta on siis varustettu joko antenni-, kaapeli- tai satelliittivastaanottoon tarkoitetulla digisovittimella tai digitelevisiolla.

Valtaosa hankituista laitteista on antennivastaanottoon tarkoitettuja sovittimia. Digitelevisioita on vain noin 30 000 taloudessa.

Yleisradion jakelun ja siirron päällikkö Kari Risberg toteaa, että tähän mennessä digi-tv-laitteita on myyty huomattavasti nopeammin kuin esimerkiksi kännyköitä niiden aikoinaan tullessa markkinoille.

- Vastaanotinten tilanne on tällä hetkellä erittäin hyvä. Myös niiden hinnat ovat laskeneet odotetusti. Sovitinten hinnat liikkuvat nykyään sadan euron molemmin puolin. Suurta hinnanlaskua ei enää tämän jälkeen ole odotettavissa, mutta sovitinten laatu tulee nousemaan.

Risbergin mukaan digiboksit ovat turhaan saaneet mainetta toimimattomina laitteina. Useimmat ongelmat johtuivat varsinkin alkuaikoina siitä, että Suomessa käytetään vieraskielisten ohjelmien tekstitystä, kun taas muualla Euroopassa ohjelmat dubataan puheen päälle.

- On totta, että varsinkin aluksi markkinoilla oli paljon laitteita, jotka eivät toimineet Suomessa. Tuoduista laitteista puuttui ohjelmisto, joka mahdollistaa tekstityksen toimimisen. Nykyään maahantuojat tietävät asiasta paljon paremmin, mutta asia kannattaa silti ostohetkellä varmistaa myyjältä.

Ensimmäisten joukossa

Suomi on lopettamassa analogisen televisioverkkonsa ensimmäisten maiden joukossa EU:ssa. Pelkästään digitaalisiin televisiolähetyksiin siirrytään 31. elokuuta 2007. Suurin osa muista EU-maista luopuu analogisista lähetyksistään vasta vuoteen 2010 mennessä.

Finnpanelin tv-mittaritutkimuksen mukaan keskimäärin 16 prosenttia kaikesta television katselusta katsottiin touko-kesäkuun aikana digitaalisesti. Tästä valtaosa oli kotimaisten, myös analogisesti välitettyjen kanavien kuten TV1:n, TV2:n, MTV3:n, Nelosen, Subtv:n ja Urheilukanavan katselua.