Yksi hyppääjä työllistää kymmenen pelastajaa

TS/Riitta Salmi<br />Turun sataman turvallisuuspäällikkö Timo Laitinen muistuttaa, että Aurajokirannan pelastusvälineet on kaikkia kaupunkilaisia varten. Tarpeen tullen lasin saa rikki helposti.
TS/Riitta Salmi
Turun sataman turvallisuuspäällikkö Timo Laitinen muistuttaa, että Aurajokirannan pelastusvälineet on kaikkia kaupunkilaisia varten. Tarpeen tullen lasin saa rikki helposti.

HEIKKI KAUHANEN

Aurajokeen hyppääjät tai sinne huolimattomuuttaan pudonneet työllistävät pelastuslaitosta tarpeettoman paljon. Yksittäisen pelastettavan vuoksi paikalle hälytetään aina varmuuden vuoksi pelastuslaitoksen johtoauto, pelastusyksikkö sekä kaksi sairaankuljetusyksikköä. Paikalle tulee kymmenen auttajaa.

Kun jokirantaan pyydetään usein myös poliisi, kiirehtii paikalle yhteensä 12 poliisi- tai pelastusviranomaista.

- Tämä kaikki on pois normaalista palo- ja pelastusmiehistöstä. Sen vuoksi olisi toivottavaa, että jokeen ei huvikseen hypittäisi, päivystävä palomestari Timo Saarinen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta toivoo.

Viikon aikana Aurajoesta on noukittu kaksi uimaria.

Pelastuslaitos ei ole tarkemmin eritellyt, mitä yksi operaatio yhteiskunnalle maksaa. Omasta kukkarostaan hyppääjä joutui ennen uuden järjestyslain voimaan tuloa maksamaan kahdeksan päiväsakkoa. Pienimmillään uintimatkasta kertyi sakkoa 54 euroa.

- Koska kaupungin järjestyssääntö ei ole enää voimassa, emme valitettavasti voi nyt sakottaa. Olemme saaneet nyt uudet ohjeet asiasta. Periaatteessa sakottaminen onnistuisi, jos katsotaan, että hyppääjä on häirinnyt yleistä järjestystä. On kuitenkin mahdollista, että sakot kaatuisivat, jos niistä valitettaisiin, rikosylikonstaapeli Timo Vesa Turun poliisista kertoo.

Tämä vuosi ei ole ollut mitenkään poikkeuksellinen. Hyppääjiä on vuosittain useita kymmeniä, joista parikymmentä käydään pelastamassa viranomaisvoimin. Hyppääjät eivät tule aina ajatelleeksi, kuinka vaikea joesta on päästä ylös ilman apuvoimia.

- Valtaosa hyppääjistä on humalaisia, mutta joukossa on myös vedonlyöjiä. Jokeen hypätään niin päivällä kuin yölläkin, Saarinen kertoo.

Vain harva uimari on hukkunut Aurajokeen. Saarisen mukaan lähes kaikki hukkuneet ovat itsemurhan tehneitä, jotka löydetään joesta vasta viikkojen tai kuukausien päästä.

Jokirannassa 46 pelastusrengasta

Aurajoen molemmille rannoille on asennettu pelastustelineitä, joissa on heittoliinalla varustettu pelastusrengas ja puoshaka eli metallinen, pitkävartinen keppi. Metallinen keppi pysyy veden pinnalla, koska se on uretaanitäytteinen.

Useimmissa telineissä on myös tikkaat. Sataman ja Martinsillan välillä pelastusvälineistä vastaa Turun satama, yläjuoksulla Turun kaupunki.

Kesäaikaan välineiden kunto tarkistetaan viikoittain, vierasvenesataman kohdalta lähes päivittäin.

Turun sataman turvallisuuspäällikkö Timo Laitinen toivoo Aurajokirannassa liikkuvilta sosiaalista vastuuta, jos he huomaavat telineissä puutteita.

- Aika hyvin ihmiset ilmoittelevat poliisille, jos huomaavat esimerkiksi veteen heitetyn pelastusrenkaan. Varusteet on tarkoitettu hätätilanteisiin. Siis ei pelkästään viranomaisille vaan kaikille, Laitinen korostaa.

Aurajokirannan pelastusvarustusta parannetaan entisestään kuluvan kesän aikana.

- Tarkoituksenamme on tuoda tikkaat kaikkiin puuttuviin kohteisiin, satamakapteeni Pekka Räsänen kertoo.

Pelastusrenkaita on Aurajoen läntisellä puolella 25 ja itäisellä puolella 21. Renkaita on Tuomiokirkkosillan ja Forum Marinumin välisellä osuudella.

Räsäsen mukaan pelastusvälineet ovat saaneet olla pääsääntöisesti rauhassa. Vain muutamia ilkivaltatapauksia on ilmennyt.

- Ihmiset onneksi ovat oivaltaneet näiden merkityksen. Olen omin silmin nähnyt, että niillä on myös käyttöä. Tällainen tilanne tuli vastaan viime viikolla, kun kävelin Aurajokirannassa.

Valppaus on tarpeen erityisesti nyt, kun jokiranta on täynnä Down By The Laiturin osallistujia.