Tutkijat kummastelevat väittelyä

Nato-jäsenyys ei lisäisi eikä vähentäisi terrorin uhkaa Suomessa, arvelevat monet tutkijat. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen arveli viikonloppuna Savon Sanomissa, että jäsenyyden myötä Suomi saisi terrorin torjunnassa hyödyllistä tietoa. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) taas kertoi tiistain Hufvudstadsbladetissa Suomen vaihtavan jo tiedustelutietoja Naton kanssa. Terrori-iskuja on suunnattu Naton jäsenmaihin, pääministeri lisäsi.

Ulkopoliittisen instituutin brittitutkija Toby Archer hämmästelee Kataisen ja Vanhasen debattia. Hänen mielestään on eriskummallista vääntää kättä siitä, onko Natolla jotakin tekemistä terroriuhan kanssa.

- En usko, että Nato-jäsenyys muuttaisi tilannetta mihinkään suuntaan. Nato ei suojaa terrorismilta, mutta en usko, että se sitä aiheutakaan.

Archer ei usko, että Suomi saisi Nato-jäsenyyden myötä terrori-iskuilta suojelevaa tietoa.

- Nato on sotilaallinen organisaatio, niinpä siellä vaihdetaan sotilaallista tiedustelutietoa. Se on hyvin erilaista kuin tieto, jollaista poliisi ja turvallisuusviranomaiset tarvitsevat.

Vesa yllättyi Kataisen lausunnosta

Rauhantutkija Unto Vesa Tampereen Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksesta on yllättynyt Kataisen ulostulosta.

- Itse en ole nähnyt oikeastaan mitään sellaista vakuuttavaa analyysiä, jossa perusteltaisiin, että Nato toisi turvaa terrorismilta.

- Mutta jos jotain todennäköisyyskynnyksiä rupeaa rakentamaan, niin Naton jäsenet ovat ehkä riskialttiimmassa tilanteessa kuin sen ulkopuolella olevat, Vesa haarukoi.

Iskuissa Irak-linkki

Strategian professori Pekka Sivonen Maanpuolustuskorkeakoulusta ei usko, että Nato-jäsenyydellä olisi terrorismiin varautumisessa ratkaisevaa merkitystä. Nato-jäsenyys ei hänen mukaansa myöskään selitä sitä, mitkä Euroopan maat joutuvat terroristien hyökkäyksen kohteeksi. Pikemminkin selittäjänä on se, että kyseiset maat ovat lähettäneet joukkoja Irakin sotaan.

Hän painottaa, että terrorismiin varautumisessa on ratkaisevaa valtioiden sisäiseen turvallisuuteen liittyvä poliisiyhteistyö, rajavalvonta sekä finanssivirtojen kontrolli. Tässä EU ja Interpol ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita.

Professori Tuomas Forsberg Helsingin yliopistosta ei näe mitään suurempaa turvallisuusvajetta, vaikka Suomi ei olekaan Naton jäsen. Terrorismin torjuntaa koskevaa tietoa liikkuu EU:n ja Naton kautta muutenkin.